Ilona
Miksi aloititte barffauksen?
Päätin varsin pitkän harkintajakson jälkeen hankkia koiran, sillä olin ollut koirattomana ihan liian pitkään omalle sietokyvylleni, joten päätös karvakamun hankinnasta syntyi melko nopeasti. Päätin hankkia saksanpaimenkoiran kaikista mahdollisista rotuun liittyvistä ongelmista huolimatta. En lannistunut yleisestä vastaanotosta päätöstäni kohtaan, vaan tein sitkeästi taustatyötä noin vuoden verran. Vihdoin löysin lupaavan oloisen pentueen fiksulta vaikuttavalta kasvattajalta, ja ei mennyt kauaa, kun saavuin kotiin uuden perheenjäsenen kanssa. Olin jo ensisilmäyksellä huomannut, että pennun turkki oli jokseenkin huonossa kunnossa, silmät rähmi ja korvat olivat kamalan likaiset. Herää toki kysymys, että miksi otin sellaisessa kunnossa olevan pennun, kun varmasti parempaa olisi voinut olla tarjolla. Kai minulla heräsi se jokin salainen hoivavietti tätä pientä palleroa kohtaan. Käytin koirakakaran miltein samantien eläinlääkärissä, ja sillä olikin sitten massiivinen hiivatulehdus molemmissa korvissa. Pitkä hoitokierre sai alkunsa.
Pentu oli kasvattajansa luona syönyt nappulaa ja jonkin verran jauhelihaa sekä piimää nappulan seassa, mutta pääosin nappulaa. Nappula oli totta kai markkinoiden parhaiten myyvää ruokaa, ja olihan se tietenkin erikseen räätälöity juuri kasvaville saksanpaimenkoirille. Riisiä, maissia, kanajauhoa, kananrasvaa ja loputon litania lisäaineita, -takaamaan tasaisen ja terveen kasvun pennulle. Eipä se ole hullu joka myy, vaan se joka ostaa… Näistä ainesosista puistatellen vaihdoin koirani nappulan vähän parempaan, joka päätyi kuitenkin hyvistä yrityksistä huolimatta imeytymättömänä takapihalle. Samaan aikaan hoidin pennun korvia, jotka olivat jo hieman menneet parempaan suuntaan ensimmäisen nappulan jäätyä pois. Vaihdoimme vielä ruuan kolmanteen nappulamerkkiin. Korvat vaivasivat tämänkin ruuan aikana kovasti, ja korvanlehtiin alkoi muodostumaan kummallisia näppylöitä. Eläinlääkäri ei niihin osannut sanoa juuta eikä jaata, joten päätin kokeilla vielä neljättä nappulaa. Ostin 11 kg viljatonta nappulaa, ja sitä syötettyäni alle viikon katosivat kaikki näppylät koiran korvista.
Kyllästyin nappuloilla leikkimiseen, valtaviin ulostemääriin, jatkuviin korvavaivoihin, kiillottomaan turkkiin ja rähmiviin silmiin, joten otin nappuloiden ohelle yhä enenevissä määrin lihaa. Neljännen nappulamerkin kohdalla ruokin pentua 50/50-menetelmällä, josta olen vähentänyt nappulaa siten, että suhteet ovat nyt 10/90. Nappulaa syötän lähinnä sen vuoksi, että saan ison säkin pois nurkista pyörimästä. Sen syötyään karvakaverini saa siirtyä kokonaan Barffille.
Kuinka itse koit BARF-ruokinnan? Oliko se helppoa, työlästä, mukavaa vaihtelua?
Minusta barffaus on äärimmäisen hauskaa ja mukavaa. Pidän siitä, että saan itse koota ruokakupin sisällön ja tiedän siten tasan tarkkaan mitä koirani syö. Lasken mielelläni ravintoainesaanteja ja -tarpeita, sekä pohdin vaihtoehtoja, joilla saan koirani tarpeet tyydytettyä sille parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Huomasitko lemmikissäsi muutoksia uuden ruokavalion myötä? Myös ennen ja jälkeen kuvia olisi mukava nähdä jos sellaisia löytyy.
Kun aloin lisätä pentuni ruokavalioon enemmän lihaa, sen ruokahalu parani ensin huomattavasti. Energiaakin sillä tuntui olevan paljon enemmän kaikkiin päivän touhuihin. 50/50- ruokinnan myötä, kun nappulakin oli viljatonta, poistuivat pennulta jatkuvat korvaongelmat, turkin kunto parantui silmissä, silmät rähmivät huomattavasti vähemmän ja ulosteen määrä väheni ja laatu parani. Enää ei päivittäistä "melkein ripulia" ollut. Pennusta alkoi nähdä paremmin, että se todella on pentu käytöksensä osalta, sillä aiemmin melko flegmaattinen kakara alkoi vihdoin saamaan niitä kauan jo kaivattuja pentuhepuleita.
Tällä hetkellä ruokinnan ollessa 10/90 lihan hyväksi, koira on todella hyvinvoiva, pirteä ja eloisa. Syö hyvin ja kasvaa reippaasti ja nukkuu sikeästi kunnon liha-aterian jälkeen, -kuten pennun kuuluukin.
Annatko jotain lihojen, sisäelimien ja luiden lisäksi. Mitä ja miksi?
Lisäravinteina annan E-vitamiinia, kalsiumia, kalanmaksaöljyä, merilevää ja sinkkiä, sekä myöhemmin tulen käyttämään myös monihivenaine ja -vitamiinivalmistetta korvaamaan edellisiä.
E-vitamiinia on monesti koiran vaikea saada pakastetuista lihoista. E-vitamiini on varsin herkkä lämpötilan vaihteluille sekä valolle, joten pakastaminen tai kypsentäminen heikentää sen pitoisuuksia lihassa.
Kalsiumlisää annan niinä päivinä, jolloin en anna luita muun ruuan kanssa. Tällä saan varmistettua sen, että kasvava pentuni saa riittävästi luuston rakennusaineita.
Kalanmaksaöljyllä paikkaan D-vitamiinisaantia, mikäli se jää vajaaksi lohiannoksesta huolimatta. D-vitamiini on myös erittäin tärkeä luustolle, ja siitä ei ole hyvä olla puutetta eikä liikasaantia, joten laskut on suoritettava tarkoin.
Merilevä on erinomainen esim. jodin lähde, mutta koska koirakakarani ei sen mausta oikein pidä, korvaan tämän myöhemmin monivitavalmisteella, josta saa riittävästi mm. jodia.
Sinkkilisä on meillä käytössä turkin ja ihon kunnosta, sekä yleisestä vastustuskyvystä huolehtimiseen.
Miten paljon vaihtelet eri ainesosia/tuotteita? Esimerkki lemmikkisi BARF-ruokavaliosta?
Pyrin vaihtelemaan ainesosia mahdollisimman paljon, mutta pienen pakastimen vuoksi se on joskus hankalaa. Tästä huolimatta meiltä löytyy pakkasesta aina seuraavia raaka-aineita: sikanautaa/nautaa, lohta, maksaa, ihraa ja pussi jotain luupitoista, esim. kanankauloja. Vaihtelevasti tarjolla on myös kalkkunaa ja broileria.
Kommentit