ESBL-kohu

Kirjoittaja Riikka 4 kuukautta 2 viikkoa sitten.

ESBL ei ole uusi asia, vaikka viimeaikaisista artikkelista voisi näin ymmärtää. ESBL:ää on ollut tutkmusten mukaan Suomessa jo jonkin aikaa (vuonna 2013 sitä löydettiin 18% tutkituista tuotteista), mutta prosentuaalinen osuus on kasvussa. Vastaava kohu ESBL:stä oli jonkin aikaa sitten Ruotsissa ja Ruotsin eläinlääkärilehdessä on samoihin aikoihin julkaistu kyseisen tutkimuksen toteuttaneen tutkijan haastattelu ja kommentit tähän aiheeseen, josta oleellisin sitaatti (käännettynä) lienee seuraava: “–Ei ole lainkaan hämmästyttävää, että löysimme bakteerit, tämä ei ole millään lailla hälyttävä löydös, sanoo Oskar Nilsson, laboratorioeläinlääkäri SVA:lta. Riski ei ole niin iso, että SVA neuvoisi olemaan käyttämättä raakaruokaa.”. Raakaruokaa on käytetty Suomessa pitkään, MUSH on toiminut valmistajana ns. alkuajoista asti, eikä tiettävästi yhtäkään tapausta ole todettu jossa tämä olisi ollut ongelmana, vaikka media herkästi antaa toisenlaisen kuvan.

ESBL, Extended Spectrum Beta Lactamase, on eräiden suolistossa ja limakalvoilla esiintyvien bakteereiden (varsinkin Escherichia coli ja Klebsiella) tuottama entsyymi. Lyhenteellä ESBL viitataan usein myös kyseisiin bakteereihin, jolloin on joskus hankala tietää kumpaa tarkoitetaan kun aihe nousee esiin esim. mediassa.

E. coli ja Klebsiella kuuluvat ihmisten ja eläinten suoliston normaaliin bakteerikasvustoon ja niitä löytyy myös ympäristöstä. Ne voivat aiheuttaa ihmisille ja eläimille tulehduksia, esimerkiksi virtsatie- ja utaretulehduksia. ESBL ei sinällänsä ole bakteeri, kuten monesti annetaan ymmärtää, vaan suolistossa ja ympäristössä olevat E. coli -bakteerit tai muut suolistobakteerit voivat alkaa tuottaa ESBL-entsyymejä, jos niihin siirtyy tämä ominaisuus muilta bakteereilta tai ne saavat ominaisuuden muuntumisen kautta esimerkiksi runsaan antibioottien käytön seurauksena. Kyky tuottaa ESBL-entsyymiä ei sinänsä lisää bakteerin taudinaiheutuskykyä, mutta se voi hankaloittaa oleellisesti näiden bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoa mikrobilääkkeillä, sillä nämä entsyymit pilkkovat tehokkaasti eräitä yleisimmin käytettyjä antibiootteja. Täten ESBL ei myöskään ole ihan sama asia kuin MRSA (sairaalabakteeri) vaikka tämäkin monesti liitetään tiiviisti ESBL:ään, sillä se on MRSA:ssa yksi vaikuttava tekijä.

Ruotsissa oli  myös taannoin ESBL-kohu jonka aiheutti eräs Ruotsalainen tutkimus. Tässä on linkki tähän tutkimukseen joka herätti kohua ja useamman lehtiartikkelin Ruotsissa.
Ruotsin eläinlääkärilehdessä oli samoihin aikoihin julkaistu kyseisen tutkimuksen toteuttaneen tutkijan haastattelu ja kommentit tähän aiheeseen, josta oleellisin sitaatti (käännettynä) lienee seuraava:
“–Ei ole lainkaan hämmästyttävää, että löysimme bakteerit, tämä ei ole millään lailla hälyttävä löydös, sanoo Oskar Nilsson, laboratorioeläinlääkäri SVA:lta. Riski ei ole niin iso, että SVA neuvoisi olemaan käyttämättä raakaruokaa.”
 
Artikkeli löytyy kokonaisuudestaan täältä.

MUSHin tuotteissa käytettävät raaka-aineet tulevat kotimaasta; samoilta teurastamoilta, samoista alkutuotantolähteistä joista valmistetaan ihmisravintoa. Täten raaka-aineet käyvät läpi saman tiukan kontrollin kuin ihmisravintokin. Suomen teurastamoita koskee tiukka lainsäädäntö ja sen toteutumista valvotan EVIRAn toimesta. EVIRA kertoo kotisivuillaan ESBL-tapausten vähenevän jatkuvasti Suomessa.

Sen sijaan joitkin aihetta käsittelevät kirjoittajat ovat tarttuneet siihen tutkimuksessa esiintulleeseen asiaan, että kolibakteereja löydettiin jokaisesta näytteestä, viitaten samalla siihen, että näitä bakteereja löytyy ulosteista. Tästä voisi hyvin saada käsityksen, että myös raakaruoassa olisi siis ulostetta, tai että hygienia olisi puutteellista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan vähäiset kolibakteerilöydökset ovat normaaleja kuten Niilssonkin Ruotsin eläinlääkärilehdessä toteaa.

EVIRAn sivuilla on plajon tietoa ESBL:stä:
Usein kysytyt kysymykset ESBL.stä
EVIRA aloittaa ESBL tutkimukset

       Riikka Lahti