Miksi aloititte barffauksen?
Gini on kolmevuotias käyttölinjainen saksanpaimenkoira.
Se on tumma ja tulinen myös luonteeltaan, ulkoisen olemuksensa lisäksi.
Gini rakastaa palloja, keppejä, uimista, riehumista ja kulkee mukanani pitkillä luontokuvausreissuilla "assistanttina". Energiaansa se saa purkaa myös erilaisissa vainutyöskentelytehtävissä.
Se on iloinen, spontaani ja energinen koira joka tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä.
Oliko sinulla ennakkoluuloja liittyen BARF-ruokintaan?
Olen ruokkinut jo muutamaa aiempaa koiraani joko osittain tai kokonaan raakaravinnolla. Hyvien kokemusteni vuoksi myös Gini saa pelkästään raakaravintoa.
Raakaruokinta on sopinut Ginille, eikä sillä ole ensimmäisten elinvuosiensa aikana ollut kertaakaan esim. ripulia , mikä on saksanpaimenkoiralle todella harvinaista.
Kirkkaat silmät ja kiiltävä karva sekä elinvoimainen ja energinen olemus puhuvat niinikään raakaravinnon puolesta.
Ensisijaisesti Gini on saanut siipikarjanlihaa (kanaa ja kalkkunaa) sekä lohta. Välillä poroa tai lammasta vaihtelun vuoksi. Kivipiira ja kanankaulat ovat Ginin erikoisherkkua.
Luita mieluummin annan Ginille rustoja. Voimakasleukaisena koirana se helposti nielee liian suuria luunpaloja esim. lumpioista ja saattaa oksentaa niitä myöhemmin sulamattomina. Varmassa vara parempi, joten vältän kovien luiden antamista.
Oliko ruokinnassa joitakin haasteita ja kuinka niistä selvittiin?
Valitsin Duo+ täysravinnoista Sensitiven, koska se koostuu samoista raaka-aineista joita Gini on tähän astikin saanut.
Annospullia on helppo laskea tarvittava määrä ateriaa kohti ja niiden sulattaminen käy nopeammin kuin puolenkilon pötköjen. Lihapullien sekaan ei tarvitse lisätä mitään. Helppoa ruokintaa.
Lihapullat maistuivat Ginille erinomaisesti, kuten kaikki muutkin Mush-tuotteet.
Kommentit