Aina sanotaan kuinka koira on ihmisen paras ystävä, ja sitä Rasmus todella on. Sen silmistä loistaa elämänilo ja pienikin vilkaisu siihen saa koiran ilmeen loistamaan ja hännän heilumaan, jääden odottamaan jos olisi jotain kivaa tiedossa.
Rasmuksen touhuamista ei voi katsoa nauramatta, siinä on todella koira joka saa nauramaan ja unohtamaan kaiken muun. Se loikkii kuin kenguru menemään pitkin metsää ja peltoa, palaten kuitenkin takaisin kutsuttaessa.
Jokaisella on varjo, Rasmus on minun varjoni ja se on aina mukana minne tahansa menenkin – sydämessäni, ajatuksissani.
Kommentit