Sain Luan elämääni sattumuksen kautta, kun menin kesäksi 2012 Espanjaan harjoitteluun hevostilalle. Heti tilalle tultaessa portilla oli vastassa pirteä bokseri-tyttö Lua, ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Olemme olleet Luan kanssa siitä lähtien erottamattomat. Lua tuli mukaani Suomeen 4kk harjoittelun jälkeen, ja ensi töikseen kakkasi Helsinki-Vantaan lentokentän terminaalin lattialle niin, että alue jouduttiin eristämään etteivät kanssa-ihmiset astuisi ulosteen päälle..
Alussa Luan kanssa oli hiukan hankalaa, koska Lua oli tottunut Espanjassa ulkokoirana päinvastaiseen rytmiin, ja saimme tuon tuostakin öisin herätä Luan yölliseen temmellykseen, pissalle päästämiseen sekä karmistuttavaan rouskutukseen, jota neiti harrastaa edelleen kun kutiaa. Kun Lua vihdoin aamuyöstä nukahti, kuorsasi se niin kovaa, että kävi mielessä pistää koira paluupostina takaisin Espanjaan silmät ristissä kuunnellessa yön läpi kaikenlaisia touhuja ja ääniä.
Loppujen lopuksi Lua tottui kuitenkin nopeasti uuteen elämäänsä, ja vaikka ensimmäiset pakkaset hieman järkyttivät, on Lua nykyään iloinen ja vilkas, kaikkensa antava tyttö, josta en enää mistään hinnasta luopuisi. Lua on tottelevainen, kiltti, seurallinen, lapsirakas ja hiljainen koira, ja parasta Luassa on kaikki!
Kommentit