img-0233-0.jpg

Kun ei mikään kelvannut

Meillä on isovillakoiran pentu 7kk. Kaikenlaista ruokaa oli tarjolla: nappuloita, eläinkaupan raakalihapötköjä, raakapakasteita, keitettyä munuaista, maksaa, sydäntä jne. Mikään ei maistunut. Kuppia vaan haisteltiin, ja häntä pysytyssä poistuttiin paikalta. Ainoa raakaruoka, broilerin (miel. jäiset) siivet menivät kuin häkä. Sitten, jo huolestuneena, luin Mush barfausruoasta. Jo vain, jäiset pallukat maistuvat nyt hyvin! Annan ne jäisinä (eivät ehdi sulaa), ja yksitellen, herkutellen, omalla ”syömismatollaan”, Aatu nautiskelee starttipakkauksen lihapallukoita. Annan n. 8 palaa kaksi kertaa päivässä (lisäilen annostusta ajan kanssa) ja Golden eagle koiran nappuloita lisukkeeksi. Sutjakkana poika on pysynyt, saanut energiaa ja ennen kaikkea on huomattavasti tyytyväisempi. En tiedä miten kävisi, jos tarjoaisin pallerot pehmeinä ja sulaneina, maistuisiko samanlaisina herkkuina? Saavatpahan upeat hampaat ainakin pureskeltavaa. Sitäkin olen miettinyt, että tarvitseeko koirani kuivanappuloita enää, vaan siirtyisin alkuvaiheen jälkeen kokonaisvaltaiseen Mush parfaukseen? Mahan toiminta on nyt kuitenkin ainaisista löysistä ripulikakoista muuttunut kovemmiksi kikkareiksi. Ummetusta ei tullut uudesta ruoasta. Nyt olemme kummatkin tyytyväisiä, niin koirani, kun sen emäntäkin.

Kommentit