Awa on kulkenut pitkän tien näyttelykoirasta agilitykaveriksi. Sen pää on kestänyt harrastamisen lisäksi satunnaiset sohvalla makaamiseen kulutetut päivätkin. Se on vakavan sairastumisen jälkeen taistellut tiensä terveen kirjoihin. Pääsimme vasta 5-vuotiaana aloittamaan agilityn treenaamisen ja Awa on kestänyt aloittelevan ohjaajan töppäilyt. Rauhallisesta sohvan kuluttajasta syttyy radalla vauhdikas estehirmu. Awalla on sympaattinen tapa illistää jokaisessa valokuvassa, eli siitä on äärimmäisen vaikea saada kaunista kuvaa ilman, että kieli näkyisi! Vaikka Awa ei ole ensimmäinen koirani eikä edes ensimmäinen collie, niin se on ehkä opettanut minulle eniten sitkeydestä ja luottamuksesta.
Sileäkarvainen collie on helppo pese-ja-pidä koira, kunhan unohtaa sen 355 päivää vuodessa kestävän karvanlähdön. 😉 Rotu sopii moneen lajiin, vaikka siitä ei ehkä olekaan kisaamana SM/MM-tasolla niissä kaikissa. Harrastelija voi valita mieleisensä lajinsa paimennuksen, agilityn, tokon ja pk-lajien kirjosta näyttelyitä unohtamatta tai koostaa näistä kaikista itseään kiinnostavan kokonaisuuden. Rodulla on varsin vähän luustoperäisiä ongelmia ja jalostukseen käytetyt koirat on yleensä varsin hyvin tutkittu periytyvien sairauksien osalta.
Kommentit