Aatu saapui meille kodinvaihtajana noin kymmenkuisena, koska edellinen omistaja ei enää kestänyt Aatun jatkuvaa ripuloimista. Vaikka Aatu aloitti meillä eläinlääkäristä ostettavan erikoisruoan syömisen, se tarvitsi jatkuvasti suolistoantibioottikuureja hurjaksi äityvien ripuleiden vuoksi. Puolentoista vuoden aikana tulivat hyvin tutuiksi kaikki suolistoa tasapainottavat lisäravinteet ja suolistoantibiootit. Verikokeita otettiin erilaisten sairauksien poissulkemiseksi ja viimeisenä vaihtoehtona päätettiin tehdä suolen tähystys.
Ennen tähystystä, taas kauhean vesi-veri-ripulin aikaan, päätin epätoivoisena vielä kokeilla ystävän suositusta ja ostin luurangoksi laihtuneelle Aatulle pussin broilerinsiipiä. Vastoin kaikkia suosituksia läiskäisin kaksi siipeä Aatun eteen ja katsoin kuinka käy. Meillä ei ollut enää mitään menetettävää. Täytyy kyllä sanoa, että ihme tapahtui, sillä ripuli loppui ja Aatun vatsa meni kovaksi -kahdesta siivestä.
Aatu söi ensmmäiset siipensä melkein kaksi vuotta sitten. Siinä välissä ollaan yritetty kerran siirtyä takaisin kuivaruokaan, mutta ripulisin tuloksin. Joten Aatu barffaa. Kovia luita ja rustoja ei Aatun vatsa vieläkään kestä, mutta kaikki lihat ja broilerinluut ovat oikein sopivia. Viimeistä ripulia en enää edes muista ja Aatu on saanut riittävästi lihaa luittensa päälle, luurangosta ei ole enää tietoakaan.
Olen lähes varma siitä, että Aatu ei olisi enää elossa ilman raakaravintoa. Eli barffaus pelasti melko varmasti Aatun hengen.
Kommentit