hula-1.jpg

Muschilla takaisin schowmittoihin!

Juu ei siihen show-sanaan kuulu ässää ja ceetä mutta nyt pannaan kuulumaan!
Hula jatkaa Musch-tarinoitaan:
Hula Thö Whippet on nyt murkinoinut MUSCHia puolisen vuotta. Helmikuussa tulee plakkariin 10 vuotta ja aina silloin tällöin saamme yhdessä Hulan kanssa kuulla; ”Voi kun se on laiha” ja minä jaksan kertoa ihmisille, että ”ihan jos saksanpaimenkoiralta ajaa karvat pois, on samanlainen runko siellä sisällä”. No, ihan eivät kaikki usko.
Hulalla alkoi ilmetä reilun puoli vuotta sitten ruoan imeytymisongelmia, jotka ilmenivät siten, että ulostemäärä lisääntyi huomattavasti. Ulostemassa oli jopa läjämäistä ja pidätyskyvyssäkin ilmeni ongelmia. Koska Hula on aivan erityisen ihku ja huisi persoona, en saattanut seurata sen tilaa kovin kauan, vaan siirryin naapurin suosituksesta barffaukseen. En olisi koskaan uskonut, että MUSCHauksella on niin moninaiset -positiiviset- vaikutukset.
Ensinnäkin ulostemäärät menivät läjäkakasta olemattomaan; hyvä jos yksi pieni tabletti tuli ulostaessa ulos! Koiralle ominainen hilseily loppui kuin seinään, koira piukentui, tiukentui, tuli leikkisämmäksi ja iloisemmaksi koko olemukseltaan! Sen kauniit kurvit sähäköityivät entisestään ja se näytti kauttaaltaan lähinnä 4-vuotiaalta! Ja tämä on totta, eikä mitään Ostoskanavan Eikä tässä vielä kaikki -tarinaa!
Ruoalla on kuin onkin suuri merkitys koiran kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Kuivamuona ei sovi kaikille ja jos se on aiemmin sopinutkin, voi eteen tulla päivä, että elimistö ei sitä täysin sulata.
Hämmästyttävintä Hulan tarinassa on se, että sillä oli taipumus imeä hiekanjyviä anturoihin. Tämä on ehkä tarinamme Eikä tässä vielä kaikki -osuus. Hula ulkoili tassuteipeissä koko kevään ja kesän ja jossain vaiheessa en vain enää jaksanut sitä teipata pitkillekään lenkeille.
Oli ja on pakko uskoa ja kertoa kaikille, että MUSCH-ravinnon myötä Hulalla muuttui moni asia. Kuten kerroin, sen karva alkoi kiiltää, se muuttui aktiivisemmaksi ja mitä ilmeisimmin sen kokonaisvaltainen hyvinvointi vaikutti siihen, ettei hiekanjyviä enää imeytynyt lenkeillä sen tassuihin – ravinnon on ollut pakko vaikuttaa tähän, sillä normaalisti poistin sen anturoista kiviä useita kertoja vuodessa. Hulan siirryttyä Barffille, en ole joutunut em. ongelman kanssa enää tekemisiin. Nyt uskallan sen sanoa, usean kuukauden raakaravinnon jälkeen!

Voimme yhdessä Hulan kanssa lämpimästi suositella MUSCH-ruokaa kaikille, jotka painivat mahdollisien vastustuskykyyn liittyvien ongelmien kanssa.

Ja eikä tässä todellakaan (vieläkään) kaikki. Liitän oheen kuvan, jonka on ottanut vannoutunut whippet-harrastaja ja Canonisti Antti Ruotsalo ja nyt käsi sydämelle, uskoisitko, että tämä koira on 10-vuotias?
Jollet muuten usko, niin katso kuvaa ja näe omin silmin, mitä MUSCH-barf -ravinto voi koirallesi tehdä. Kuusi kuukautta raakaravintoa ja heti ensimmäisessä näyttelyssä senioriluokan voitto ja koko tapahtuman VSP-seniori. Respect!

Kiitos MUSCH ja koirakin kiittää!

Kommentit