de_front

Ikääntyvän koiran raakaruokinta II

Ikääntyvän koiran siirtäminen raakaruokavaliolle

Edellisessä kirjoituksessani käsittelin ikääntyvän koiran raakaruokavaliota. Jos et lukenut sitä vielä, se kannattaa lukea ensin. Nyt pureudutaan siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon kun ikääntyvä koira aloittaa raakaruokavalion.

Millä luilla kannattaa aloittaa?

Moni on pohtinut uskaltaako luita antaa ja millä luilla olisi hyvä aloittaa, kunnes ovat huomanneet, että koirat rakastavat luita osaavat syödä niitä hienosti!

Suurimmalle osalle on toitotettu, ettei koiralle koskaan saa antaa linnun luita. Tämä pitää täysin paikkansa jos on kyse kypsennetyistä luista. Luut ja rustot tulee aina antaa raakana! Koiralle ei koskaan saa antaa kypsennettyjä luita, sillä kypsennettäessä luusta häviää rasvaa ja ne kovettuvat siten, että niistä lohkeaa huomattavasti terävämpiä palasia kuin raakaluista. Luuaines ei myöskään sula kypsennyksen jälkeen saman lailla, vaan voi tuottaa ongelmia.

Ikääntyvälle koiralle kannattaa aluksi antaa jauhettuja luita ja aloittaa pienillä määrillä – esimerkiksi  jauhettu kalkkuna joka sisältää luuta. Niillä voi hakea lihaisten luiden osuuden ruokavaliosta kohdalleen ja jatkaa sitten kokonaisilla luilla jos haluaa. Erittäin hyvän vaihtoehdon tarjoavat myös ateriat joissa luuaines on mukana, esim Vaisto-tuotteet.

Tee näin:

  1. Siirry kertaheitolla tai hiljalleen vanhasta ruokavaliosta antamaan luutonta raakaruokaa, esimerkiksi naudan mahaa ja luutonta kanaa. Anna ensimmäisinä päivinä pelkästään luutonta raakaruokaa.
  2. Kun koira on saanut pelkästään luutonta raakaruokaa viikon ajan, sekoita joukkoon pieni määrä luullista tuotetta (vaikka Vaisto-tuotetta tai jauhettua kanaa). Pienelle tai kääpiökoiralle tämä tarkoittaa n. 1/4 pulla, keskikokoiselle yhtä ja ja jättirodulle muutamaa pullaa luullista tuotetta.
  3. Vähennä luuttoman tuotteen määrää samassa suhteessa kuin lisäät luuttoman tuotteen osuutta.
  4. Nosta luullisen tuotteen määrää hiljalleen.

Jos tarkoituksenanne on koota ruokavalio itse on luullisen ja luuttoman tuotten suhde haettava kohdalleen koiran vointia ja ulosteita seuraamalla. Jos aikomuksenne on siirtyä käyttämään Vaisto-tuotteita, voitte lisätä Vaisto-tuotteen osuutta ruokavaliosta hiljalleen, kunnes koko ateria koostuu pelkästään Vaistosta.

Jauhetuista tuotteista voi myös siirtyä käyttämään kokonaisia luita. Hyviä kokonaisia lihaisia aloitusluita ovat kanan kaikki osat sekä pehmeämmät rustot. Näistä kanan kaulat ovat helpoimmat josta aloittaa. Jos syöttää kokonaisia lihaisia luita voi kananluiden jälkeen ottaa mukaan vaikka sian kylkiluut ja kalkkunansiivet. Jos niiden syönti sujuu hyvin, voi oikeastaan siirtyä syömään mitä tahansa luita, esimerkiksi siansorkkia tai sian ydinluita.

Muista, että luiden syöminen on taitolaji vaikka voisi luulla sen olevan voimalaji. Koirat oppivat yllättävän nopeasti syömään luita, mutta alussa voi olla, ettei koira saa suuremmista luista mitään irti. Tämä korjaantuu vain harjoittelemalla, joten koiralle pitää antaa mahdollisuus harjoitteluun jotta se oppii niitä syömään.

Paljonko luita kannattaa antaa?

Ikääntyvän koiran elimistö on hitaampi kuin nuoremman. Tästä syystä käsittelen kirjoituksessani niin voimakkaasti luuasiaa. Luut voivat väärin syötettynä aiheuttaa paljon ongelmia. Tämä päätee liikaan luunsyöttämiseen, mutta myös niiden jättämiseen kokonaan pois ruokavaliosta.

Luita on oltava ruokavaliossa mukana, mutta niitä ei tarvitse antaa ylettömästi. Määrä riippuu pitkälti koirayksilöstä. Miniminä pitäisi 10% koiran ruokavaliosta, jotta se saa riittävän määrän luun sisältämistä ravintoaineista.

Jos koiralle ei syystä tai toisesta anneta luita, on äärimmäisen tärkeää saada luun sisältämät ravintoaineet mukaan jollakin toisella tapaa, esim. ravintolisillä.

Ruokavaliomuutoksen aiheuttamat ongelmat?

Läheskään kaikki koirat eivät koe ruokintamuutoksesta johtuvia ongelmia, kuten oksentamista tai ripulia, mutta joillakin saattaa ilmetä näitä jos ruokavalio muutetaan liian nopeasti. Kun kuivamuonaan tai vastaavaan tottunut koira siirretään raakaruokinnalle, voi koira alussa oksentaa luunpalasia riippumatta siitä onko se hotkinut luita vai ei. Mitä suurempia palasia ja mitä kovempaa luuta se on saanut, sen todennäköisempää on, että se oksentaa luunpalasia. Tämä ei ole vaarallista, vaan täysin luonnollista, ennen kuin koiran elimistö sopeutuu uuten ruokavalioon.

Toinen mahdollinen ruokavalion muutokseen liittyvä ilmiö on ripuli. Se ei ole vaarallista, ellei kyse ole niin kovasta ripulista, että koira kuivuu. Koiran elimistö tarvitsee hetken aikaa tottua uuteen ruokavalioon sillä se vaatii elimistöltä erilaista toimintatapaa kuin muu ruokavalio. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vatsahappojen tuotannon on tehostuttava  ja suoliston bakteerikannan on muututtava jonkin verran. Tätä on vastikään tutkittu Helsingin Yliopistolla. Tuloksia esiteltiin Eläinlääkäripäivillä 2014. Bakteerikannan muutos alkaa heti ruokavalion muututtua, suurimmat muutokset tapahtuvat viikossa, mutta lopulliset muutokset tapahtuvat noin kuukauden kuluessa.

Hankaluudeksi voi osoittautua myös liian kovat ulosteet. Koiran syödessä paljon luuainesta, sen uloste muuttuu kovaksi ja vaaleaksi. Jokainen joka liikkuu paljon metsässä on varmasti nähnyt valkoisia ulosteita. Nämä ovat koiraeläinten jätöksiä, jolla on hyvin samanlainen ruokavalio kun mitä Muschin näkemys BARFista on. Kova uloste sinällänsä ei ole vaarallista, mutta se ei saa olla niin kovaa, että koiralla on hankaluuksia ulostaa tai että ulostaminen aiheuttaa kipuja.  Iäkkään koiran ruokavaliomuutos kannattaa toteuttaa hitaasti ja jättää luun määrä sellaiseksi joka kyseisellä yksilöllä toimii.

Suolisto toimii lihaksilla jotka saavat aikaan aaltomaisen liikkeen jonka mukana ulostemassa liikkuu suolessa eteenpäin. Jos koira on saanut pääosin kuivamuonaa, sen suoliston lihakset eivät ole kovin vahvat, sillä ulostemassa on jatkuvasti pehmeää.  Tällöin koiralla voi olla hankaluukisa ulostaa luuaineksen kovettamaa ulostemassaa tai se ulostaa ulkoilun aikana useamman kerran, vähän kerrallaan. Suoliston lihakset vahvistuvat ajan mittaan kun saavat töitä, jolloin tilanne normalisoituu.  Iäkkäällä koiralla tähän saattaa mennä aikaa, joten siksi on viisaampaa jättäytyä sellaiseen luumäärää joka kyseisellä yksilöllä toimii.

Mitä tehdä jos ummetus iskee?

Ummetuksen vaivatessa, suosittelen ensin liikuttamaan koiraa rauhallisesti ja pitkään. Liikunta edistää aineenvaihduntaa.  Jos liikunta ei auta, voidaan kokeilla parafiiniöljyä ja/tai peräruisketta. Apteekista saa molempia. Peräruiskevalmisteita on monia. Esim. Microlax nimistä tuotetta voi käyttää jos kyse on niin vakavasta ummetustilanteesta, ettei koira saa ulostettua lukuisista yrityksistä huolimatta. Muista kuitenkin, että jos ummetus jatkuu näistä toimista huolimatta, on koira syytä viedä eläinlääkärille!

Paljonko annan ruoka? Entä miten tietää, että ruoan määrä on oikea?

Määrä on yksilöllinen ja riippuvainen mm. koiran liikunnasta, lämpötilasta jossa se oleskelee jne. Sopiva aloitusmäärä iäkkäälle koiralle on 1-3% elopainosta ruokaa vuorokaudessa. 10kg painavan koiran pitäisi saada 100-300g ruokaa päivässä.  Määrä saattaa näyttää kovin pieneltä kuivamuonaan verrattuna, sillä lihat ja luut ovat energiaa paljon tiiviimmässä muodossa, eikä siinä ole lainkaan täyteaineita mukana.

Tee näin: Aloita 2 prosentilla koiran painosta. Tämä tarkoittaa käytännössä 30kg painavan koiran kohdalla 600g vuorokausiannosta (24 pullaa).

2% on hyvä aloitusmäärä, mutta sen jälkeen on seurattava painon kehitystä. Jos koira lihoo, tulee ruokamäärää vähentää, jos se laihtuu, tulee ruokamäärää lisätä. Ulosteita seuraamalla voi myös päätellä ruuan määrästä jotakin. Jos ulosteet ovat kiinteät tai kovahkot, on määrä sopiva. Löysä uloste sen jälkeen että koiran elimistö on tottunut uuteen ruokavalioon, on monesti merkki siitä että koira saa enemmän ruokaa kun mitä se pystyy sulattamaan.

Kommentit