kuvat-picturefactory-0239

Ovatko koirien raakaruoat teurasjätteitä?

Tasaisin väliajoin kuulee tai näkee kirjoitettavan, että lemmikkieläinten raakaruoat tehdään pelkästään teurasjätteistä, ikään kuin olettamus olisi, että kuivamuonat tehdään huomattavasti laadukkaammasta raaka-aineesta. Tässä blogipostauksessa haluan porautua tähän väitteeseen.

Olen kirjoittanut muutaman blogipostauksen aiheesta mitä kaikkea kuivamuona voikaan sisältää. Voin hyvällä omallatunnolla (asiaan syvällisesti perehtyneenä) todeta, että jopa huonot raakaruoat ovat parempia kuin 99% kuivamuonista, mutta se ei poista sitä faktaa, että raakaruokia on parempia ja huonompia.

Kotimaisuus, laatu ja tarkka tuoteseloste

Raakaruoan ollessa kyseessä, en voi olla korostamatta raaka-aineiden laadun tärkeyttä. Vaikka tuote olisi suomalaisen valmistajan, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että tuote olisi valmistettu kotimaisista raaka-aineista, eikä välttämättä edes sitä, että se olisi valmistettu Suomessa.

Pelkkä kotimaisuus ei luonnollisesti takaa laatua, vaan siitä saadaan enemmän viitteitä tuoteselosteesta, ja yleisesti voidaan väittää, että mitä tarkempi tuoteseloste on (koostumustiedot) sen avoimemmin yritys haluaa tuoda julki mitä tuote oikeasti sisältää.

Liha vs. Liha?

Lainsäädäntö ei anna tiukkoja säännöksiä siitä, mitä saa kutsua lihaksi tai jauhelihaksi lemmikkieläinruoissa. Sitä vastoin ihmisten ruoissa lainsäädäntö on tarkempaa. Esimerkiksi jauhelihaksi saa nimittää vain jauhettua lihaslihaa. Tällä en halua sanoa sitä, että raakaruokaa valmistavat tahot valehtelevat kirjoittaessaan koostumustietoihin ”liha” mutta kaikella mitä voidaan kutsua lihaksi, on valtavasti eroa.

Ilmoitetaanko käytetyt ruhon osat?

Hyvin harva raakaruokavalmistaja kertoo koostumustiedoissa (sisältö) mitä ruhon osia valmistukseen on käytetty ja saavat monesti sen osalta tuotteen kuulostamaan paljon paremmalta kuin mitä se onkaan. Tässä esimerkki kolmesta tuoteselosteesta jotka koskevat lemmikkieläimille tarkoitettua sika-nautajauhelihaa:

  1. Koostumus: suomalainen sika 80 % (liha, keuhko, henkitorvi), suomalainen nauta 20% (liha, jänne, keuhko).
  2. Koostumus: naudanliha ja -keuhkot, sianliha,-keuhkot ja -henkitorvi.
  3. Koostumus: raakapakastettua suomalaista naudan- ja sianlihaa, hienoksi jauhettua luuainesta.

Ensimmäisessä ja viimeisessä kerrotaan erittäin mukavasti, että tuotteen raaka-aine on kotimaista, joka on itsessään tärkeä juttu sekin. Ensimmäisessä ja toisessa kerrotaan kuitenkin tarkkaan mitä ruhon osia on käytetty, viimeisessä ei. Huomioitavaa on kuitenkin toisen tuoteselosteen ensimmäinen kohta jossa “naudanliha ja –keuhkot” on niputettu yhteen. Näin kirjoitettaessa koostumustiedot saadaan näyttämään siltä, että tuotteessa on eniten naudanlihaa, vaikka siinä on eniten naudanlihaa ja keuhkoja. Tämä tapa ilmoittaa tuotetiedot on siis epämääräisempi kuin ensimmäisen esimerkin tiedot.

Esimerkkinä naudanliha

Otettakoon esimerkkinä naudanliha. Naudan lihaslihaa myydään mm. ruokakaupoissa ihmisille jauhelihana, ja siinä laki on kohtalaisen tarkka, että ihmisruoaksi tarkoitetussa tuotteessa jota nimitetään jauhelihaksi, ei saa olla muuta kuin lihaslihaa.  Entä sitten lemmikeille tarkoitettu naudan liha, jos tuoteselosteessa lukee pelkkä ”naudan liha” tai ”liha”?

Tällöin tuote saattaa olla valmistettu esimerkiksi elinlihasta joka ei ole lainkaan huono vaihtoehto, mutta se on kohtalaisen kallis raaka-aine. Jos tuotteen hinta ei ole lähellä ihmisruoaksi myytävää tuotetta, tuote jossa lukee pelkkä ”liha” ei todennäköisesti ole tätä taikka lihaslihaa. Sen sijaan tuote saattaa sisältää pelkästään tai suurimmaksi osaksi keuhkoista, jänteistä ja melkein pelkästään rustoa sisältävistä osista kuten kurkkutorvesta.Kaikki näistä ainesosista ovat varsin hyviä jos pääpaino on lihaslihalla, mikäli kyse on nk. Lemmikkieläinten jauhelihasta.

Hinta ei kuitenkaan ole ainoa, vaikkakin suuntaa antava mittari, mutta kohtalaisella varmuudella voidaan sanoa, että hyvistä raaka-aineista tehty koiranruoka ei voi olla huomattavasti halvempaa kuin ihmisille myytävä vastaava tuote.

Nk. prässiliha

Joissakin lemmikkieläinruoissa käytetään prässilihaa joka tarkoittaa koneellisesti eroteltua lihaa. Nimitys tulee siitä, että kone kirjaimellisesti prässää luun päältä lihan ja tämä tehdään useaan kertaan, jolloin saadaan useamman laatuista lihaa ja ”lihaa”.

Ensimmäiseksi erotellaan, prässätään, parhaat palat, eli varsinainen lihasliha jonka joukkoon ei tule oikeastaan muuta. Siitä eteenpäin on sitten eri juttu. Jokaisen prässäyskerran jälkeen lihaslihaa on luun päällä yhä vähemmän ja siten rustoa, luukalvoa ja jopa luuta, tulee enemmän ja enemmän mukaan. Alkupään prässäyskertoihin tulee mukaan hieman rustoa, seuraaviin enemmän ja ehkä jopa hieman luuta jne. Kananugetit ovat monen tahon käyttämä esimerkki ihmisravinnoksi tarjoiltavasta tuotteesta jossa esimerkiksi prässilihaa käytetään ja jossa lihaslihan määrä on pieni.

Tästä on kertonut mm. julkkiskokki Jamioe Oliver, mutta asia on myös todettu laboratoriossa, kuten esimerkiksi Helsinginsanomien artikkelissa kerrotaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että prässiliha yleensä olisi huonoa koiranruoaksi, ei ollenkaan, mutta jos käytetään pelkästään sitä viimeistä prässäystä joka saadaan irti luusta, ei se enää sisällä lihaa, vaan lähinnä rustoa, luukalvoa sekä hieman luuta.

Pitääkö ”teurasjäte” termi sitten paikkansa?

Pitää, siinä mielessä, että moni raaka-aine on sellainen joita ei käytetä ihmisravinnoksi esimerkiksi liian suuren luupitoisuuden vuoksi, mutta joidenkin valmistajien tuotteet valmistetaan suureksi osaksi ihmisravinnoksi kelpaavasta raaka-aineesta, kuten lihaslihasta.

   Riikka Lahti

#Mushbarf #Mushvaisto #DUOplus

Kommentit