shutterstock_121072666

Ravintoainekavalkaadi

Ei oikeastaan ole olemassa sellaista testiä joka kertoisi kaikki ja tarkat ravintoarvot tietystä ruoasta tai ruoka-aineesta. Vaikka olen tiennyt tämän jo jonkin aikaa, se selkeni entisestään lukiessani tiivistelmää eräästä ravintoaineisiin liittyvästä konferenssista.

Konferenssin järjestäjät olivat lähettäneet näytteitä samasta ruoasta analysoitavaksi useampaan arvostettuun ja hyvämaineiseen laboratorioon. Tästä huolimatta laboratorioiden ilmoittamat vitamiiniarvot (tulokset) vaihtelivat huomattavasti  – huomattavasti enemmän kuin analyysimenetelmien ”normaali” vaihteluväli.

Toinen ongelma luotettaessa ainoastaan ravinnon anlayysituloksiin on, että voidaan analysoida ainoastaan yksi ravintoaine kerrallaan. Mahdollisista ravintoaineiden yhteisvaikutuksista ei silloin tiedetä mitään.  Esimerkkinä mainittakoon D-vitamiinit, joita on 800 erilaista, joista suurin osa laboratorioita pystyy analysoimaan vain joitain (esim. D3).

Sitten on vielä se tosiasia, että näyte joka analysoidaan on vain yksi näyte kyseisestä ruoasta tiettynä hetkenä. Jos analysoitaisiin vaikka ravintoarvoja porkkanasta, olisi tuo yksi porkkana vai yksi monesta. Analyysitulos riippuisi juuri tästä porkkanasta, joka olisi tässä tapauksessa kasvanut tiettynä aikana, tietyssä paikassa, tietyissä olosuhteissa. Sen ravintoarvot eivät olisi samanlaiset kuin toisen porkkanan joka on kasvanut eri paikassa, eri olosuhteissa, eri aikana.

Täten, jotta porkkanasta saataisiin luotettava ja kattava ravintoaineprofiili, eli olettamus siitä mitä porkkanat keskimäärin ja yleisesti ottaen sisältävät, analyysituloksia tarvittaisiin satoja, jopa tuhansia ja silloinkin tulokset antaisivat siitä huolimatta kuvan lähinnä analysoitujen porkkanoiden keskiarvoista.

Oletko koskaan kummastellut, miksi eri maiden ravintotietokannat tai eri kirjallisuuslähteiden tiedot ruoka-aineiden ravintoarvoista eroavat välillä valtavasti toisistaan? Tämä on yksi selitys siihen.

Kasvisten mineraalipitoisuudet vaihtelevat valtavasti sen mukaan millaisessa maassa (tai lasivillassa tms) ne ovat kasvaneet. Kananmunien ravintoarvot vaihtelevat valtavasti sen mukaan mitä kana on syönyt, jopa erityyppiset ruohot vaikuttavat ja montako/millaisia hyönteisiä kana söi sinä päivänä kun munat munittiin. Myös lihan ravintoarvot ovat suuresti riippuvaisia siitä mitä kyseinen eläin on syönyt ja minkä ikäisenä se teurastettiin.

Tällä en tarkoita, että ravintoarvojen testaaminen olisi turhaa. Se on hyvä alku, mutta ei juuri sen enempää jos haluamme varmistaa eläimemme tai omien ravintotarpeidemme täyttymisen ja tästä pääsemmekin mielenkiintoiseen kysymykseen: Jos emme pysty ”kunnolla” analysoimaan eri ruoka-aineiden ravintoarvoja, miten meillä voi silloin olla edes alustava kuva siitä mitä me tarvitsemme? 

Tällä kertaa pystyn tarjoamaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta ehkä tämä valottaa hieman sitä, miksi en anna valtavan suuta arvoa ravintoaineiden jatkuvalle laskemiselle 🙂 Ensi kerralla kirjoitan enemmän siitä millä koiran ruokavaliota voi monipuolistaa ja täydentää.

 

 Riikka Lahti

 

 

 

 

 

 

#Mushbarf #Mushvaisto #DUOplus #Barffaus

Kommentit