bistrokriliy_pegas

Uuden vuoden yllätys!

Viime vuoden syksynä meillä harvinaisen hiljainen jakso harrastuksessa. Astutimme molemmat tytöt ja pentusuunnitelmien takia emme ilmoittaneet koiria näyttelyihin tai juoksukisoihin syksyllä ettei kotiin sitten tulisi mitään pöpöjä pentuja vaarantamaan. No, tytöt jäivät tyhjäksi ja ehdimme sitten vielä ilmoittaa koirat messariin. Se oli sitten lyhytaikainen ilo kun sairastuimme molemmat influenssaan juuri messariviikonlopun alla. Pakko myöntää, että harmitti ja paljon kun lepäsimme kuumeessa kotona. Myöhemmin kuitenkin tuntui, että meillä taisi olla onni onnettomuudessa kun alkoi tulla tietoa vakavasti sairastuneista koirista messarin jälkeen. Kennelyskä oli erään eläinlääkärin arvion mukaan kuulemma erityisen ärhäkkä ja hän totesi, että se oli kuin koirien influenssa. On aina harmi, että näyttelyyn tuodaan koiria jotka tuovat tätä tautia mukanaan. Osalle koirista kennelyskä voi esiintyä hyvin lievänä flunssana mutta pahimmillaan se on tappava. Aina pitäisi muistaa, että jos kotona on sairas koira, ei muitakaan sen talouden koiria saisi tuoda tapahtumiin ennenkuin riittävät varoajat ovat kuluneet.

Kennelyskäepidemian pelästyttäminä emme sitten ilmoittaneet koiria myöskään alkuvuoden hallinäyttelyihin, sillä meille saapui tammikuun lopussa kaukaa Penzasta Venäjältä pikkuinen Borzoi poika. Pegas, viralliselta nimeltään Bistrokriliy Pegas vei sydämemme heti kun näimme kuvan internetissä. Katselin ihan muuten vain kuvia ja sattumalta bongasin kuvan Pegasista. Se on jännä tunne kun henki salpautuu hetkeksi ja sydän lyö ylimääräisen kerran, taisi siis olla rakkautta ensisilmäyksellä! Näytin kuvan heti Thomakselle ja hän sanoi saman tien, että ompa upea pentu – kysy onko se myytävänä! Niinpä kirjoitin heti kasvattajalle ja aloitimme keskustelut. Saimme paljon kuvia, videoita ja tietysti katselin pennun sukutaulua. Kaikki oli kohdallaan ja niinpä varasimme pennun.

Kerroin Pegasin kasvattajalle heti, että meillä barffataan. Kasvattaja oli asiasta hyvin kiinnostunut sillä hän antoi omilleen myös lihaa nappuloiden lisäksi. Oli hienoa, että hän innostui asiasta niin paljon, että Pegas siirtyi ohjeitteni mukaan heti täysin barffaajaksi. Kasvu on sujunut koko ajan tasaisesti, 1-2 kiloa per viikko ja jalat ovat pysyneet hyvin suorina. Kun Pegas sitten kotiutui, ei ollut mitään ongelmaa jatkaa ruokintaa MUSH VAISTO puppy pullilla ja lihalla. Olemme käyttäneet molempia puppyjä ja ne maistuvat hyvin. Lisäksi olemme antaneet pullien lisänä luutonta kalkkunaa ja kanaa, naudan mahaa, sian ja kanan sydäntä, kanan kauloja ja naudan sekä sian rustoluita. Välillä Pegas myös maistelee aikuisten VAISTOja sekä DUOja. Pegas on nyt neljä kuukautta ja hampaat vaihtuvat jo kovaa vauhtia. Hiukan jäiset rustoluut ovat taas tarpeen kun ikenet kutiavat.

Koti on kyllä täysin erilainen kun kotona on pentu! Talossa on rauhallinen tunnelma nykyään vain kun pentu väsähtää ja nukkuu. Olemmekin nauraneet, että Pegas on kuin Forest Gump – kun se alkaa juoksemaan, ei sitä saa pysähtymään. Onneksi Edda, Valo, Aska ja Storm ottivat vauhtiveikon hyvin vastaan ja oli hienoa huomata, että kasvattajan luona pentu oli hyvin sosiaalistettu. No, hiukan kyllä meidän lauman nenät menivät kyllä mutruun kun Pegas pissasi sisälle. Koko porukka katseli touhua nenän viertä pitkin ja poistuivat melkein yökkien huoneesta. Ei siinä voinut kun nauraa kun porukka kiipesi sohvalle tuhisemaan. Nyt kaikki leikkivät jo pennun kanssa, mutta sisällä juokseminen aiheuttaa porukassa vielä närkästysreaktioita. No, itsekin katselen välillä kauhulla kun Pegas lähtee rallattamaan. Meillä on talossa suora linja koirahuoneesta eteisen ja keittiön kautta saliin. Talon molemmissa päissä sattuu olemaan sohvat ja tämä hurjapää juoksee sen minkä jaloistaan pääsee halki talon, yhtään hiljentämättä sohvaan tömähtäen ja kääntyy vauhdissa juoksemaan takaisin samalla tavalla. Jarrut puuttuvat täysin! Kun nimenä on Pegas niin kai sitä sitten pitää koettaa olla nimensä mukaisesti lentävä hevonen.

Tiagokin on täysin Pegasin kaveri, tosin kun Tiago ei pistä vastaan eikä sano mitään kun Pegas leikkii liian lujaa ja puree, niin silloin meidän on aina oltava tarkkana ja pelastettava kissapolo saalistajansa hampaista. Rosa kyllä on jo kertonut Pegasille, että hän ei sitten ole leikkituulella – never-ever eikä siis koskaan!

Yöt Pegas nukkuu vieressäni sillä olen laittanut patjan työhuoneeseemme ja nukumme siellä pennun kanssa vuorotellen. Pegas on jo oppinut, että käyn töissä ja silloin pitää hetki odotella. Luut ja lelut ovat viihdykkeenä, sillä vielä emme jätä pentua päiväksi isojen koirien kanssa. Työhuoneen ja koirien huoneen välillä on portti josta Pegas näkee toiset. Vielä odotamme hiukan aikaa ennen kuin koko lauma saa olla päivät yhdessä.

Pennun kanssa eläminen on kyllä hauskaa, sillä jokainen uusi päivä on suuri seikkailu!

-Valtoset-

Kommentit