Bakteerit raakaruoassa – pitääkö niitä pelätä?

Bakteerit raakaruoassa – pitääkö niitä pelätä?

Lyhyesti – Mikäli hygienia on kunnossa, ei. 

Ihmisille raa’an lihan käsittely on aina riski – valmistettiin sitä lemmikeille tai ihmisille. Jauhelihan kippaaminen pannulle aiheuttaa riskin siinä missä raakaruoan kaataminen koiran tai kissan kulhoonkin. Kuitenkin samoin keinoin kuin itselle kokatessa, eli hyvällä hygienialla, nämä riskit voidaan ehkäistä.

Mikrobiologiset riskit raakaruokinnassa ovat teoriassa suuremmat kuin kuumakäsitellyssä ravinnossa. Kuitenkin toistaiseksi ainoat todetut vakavammat epidemiat ovat johtuneet nappularavinnosta. Kuumentaminen tuhoaa lemmikeille elintärkeitä ravinteita, joten aidosti  luonnollisia nappulatäysravintoja ei ole olemassa. Koira- ja kissaeläinten ei myöskään biologiansa mukaan tulisi syödä kypsennettyä ravintoa. Lemmikin normaali vastustuskyky, syljen entsyymit, suolisto ja hapan vatsa varmistavat sen, että terve lemmikki ei sairastu raa’an lihan bakteereista. Vatsan rikas mikrobisto on yksi raakaruokinnan tärkeimmistä terveyshyödyistä ja juurikin tämä runsas mikrobisto vaikuttaa tuntuvasti lemmikin yleiseen terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

(Raakaruokintaa aloittelevan koiran tai kissan tulee kuitenkin aloittaa raakaruokaan totuttautuminen hiljalleen, mikäli vatsan mikrobisto on köyhtynyt steriilin ruoan myötä.)

Bakteerialtistus 

Ihmisillekään bakteereille altistuminen ei ole suinkaan paha asia, jopa päinvastoin. 

Bakteerit eivät tavanomaisesti ole pahiksia! Bakteerien puute sairastuttaa ja bakteerikato onkin useissa tutkimuksissa liitetty monenkirjaviin terveysongelmiin kuten allergioihin, syöpiin, sydän -ja verisuonisairauksiin, liikalihavuuteen jne.. 

Bakteerien laaja kirjo on hyväksi ja jopa välttämätöntä ihmisen elintoiminnoille ja hyvinvoinnille. Esimerkiksi bakteeriflooraa köyhdyttäneen antibioottikuurin jälkeen ihminen voi sairastua huomattavasti herkemmin tartuntatauteihin.

”Bakteerit käyvät samaa eloonjäämistaistelua kuin me maapallon muutkin eliöt. Kun ihmiset keksivät uuden lääkkeen, bakteerit tekevät parhaansa päihittääkseen sen ja selvitäkseen hengissä. Antibiootit olivat alkujaan mahtiase, mutta ihmiset ovat heikentäneet sitä liiallisella ja holtittomalla käytöllä. Jos jokin antibiootti tai sen annos on väärä, bakteerit eivät kuole, vaan saavat päinvastoin vihiä lääkkeen ominaisuuksia ja pystyvät mutatoitumaan niitä sietäviksi. Kun tätä tapahtuu paljon, ollaan tilanteessa, josta Maailman terveysjärjestö WHO nyt vakavasti varoittaa. WHO arvioi antibioottiresistenssin yhdeksi suurimmista uhkista terveydelle, ruokaturvallisuudelle ja kehitykselle kaikkialla maailmassa.”
(https://yle.fi/uutiset/3-10656651) 

Edellä mainittuun tilanteeseen me kaikki voimme kuitenkin osaltamme vaikuttaa välttämällä turhia antibioottikuureja -sekä meille ihmisille, että eläinystävillemme. Mitä enemmän käytämme antibiootteja ihmisillä ja eläimillä, sitä enemmän molemmilta löytyy resistenttejä bakteereja.

Jauhelihan kippaaminen pannulle aiheuttaa riskin siinä missä raakaruoan kaataminen koiran tai kissan kulhoonkin.

Pöpöjä ei kannata pelätä!

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että riittävä altistuminen monipuoliselle mikrobikannalle edistää terveyttämme.

Altistumisen erilaisille mikrobeille on siis itseasiassa todettu olevan yhteydessä parantuneeseen vastustuskykyyn. Meidän ihmisten vastustuskyky rakentuu jo varhain lapsuudessa. Lapsen olisikin hyvä oleskella paljon ulkona, ryömiä lattioilla ja nurmikoilla ja laittaa suuhunsa asioita, jotka eivät ole myrkyllisiä tai aiheuta selkeää tukehtumisvaaraa. Näin lapsi saa immunologialle sen tarvitsevaa haastetta. 

Mikrobit ovat tärkeä osa elämäämme monella tavalla. Ilman mikrobeja ihmiskunta ei voisi elää, eikä luontokaan selviäisi. Kuten Tiede-lehti kirjoittaa artikkelissaan; ”Mikrobistoa voi ajatella ihmiselimistön tuntemattomimpana elimenä. Aikuisella ihmisellä on suolistossaan 100 000 miljardia (10 potenssiin 14) mikrobisolua eli kymmenisen kertaa enemmän kuin koko kehossa on omia soluja. Yhdessä millilitrassa paksusuolen sisältöä on mikrobisoluja 100-1 000 miljardia (10 potenssiin 11-10 potenssiin 12). Lajeista valtaosaa ei vielä tunneta.”
(https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/bakteerien_puute_sairastuttaa)

Nykyinen länsimainen elintapa on monesti jo liiankin kliininen. Toistuva käsien desinfiointi ja esimerkiksi voimakkaiden desinfioivien siivoustuotteiden käyttö vaikuttaa terveyteemme negatiivisesti. Desinfioinnissa kun poistamme keinotekoisesti normaalia mikrobistoa ja jätämme kasvutilaa haitallisille bakteereille.

Bakteereita on helppo ajatella pelkkinä ”pahiksina” -haitantekijöinä, mutta totuus on että ilman bakteereita me kaikki kuolisimme. 

Superbakteerit ja zoonoosit

Viime aikoina otsikoihin on noussut huoli lemmikkien raakaruokatuotteita käsittelevän ihmisen mahdollisesta sairastumisesta. Asiaa kannattaisi kuitenkin tarkastella laajemmin elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Lemmikkien raakaruoassa käytetyt raaka-aineet kun ovat samojen eläinten lihoja ja sivutuotteita kuin supermarkettien altaista löytyvät meille ihmisille tarkoitetut jauhelihat, joulukinkut ja broilerit. Vastauksena huolestuneille; Yksinkertaisin ratkaisu ja tapa välttyä kontaminaatiolta on luonnollisesti hyvä hygienia, mutta perehdytään asiaan tarkemmin.

Ruokavirasto edistää, valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia Suomessa. Ruokavirasto on siis avainasemassa lihan turvallisuuden, bakteerien ja hygienian osalta. Myös oma näytteenottosuunnitelmamme, jolla tuemme Ruokaviraston toimia, on suunniteltu yhteistyössä Ruokaviraston kanssa. Varmasti juuri Ruokaviraston tarkan kontrollin vuoksi, suomalainen liha on edelleen maailman turvallisinta ( ruotsalaisen lihan ohella ). 

Antibioottien hallittu käyttö on ensiarvoisen tärkeää koko yhteiskunnan terveyden kannalta. Vaikka suomalaiset tuotantoeläimet saavat jo valmiiksi Euroopan mittakaavalla todella vähän antibiootteja, määrä on edelleen vähentynyt. Tuotantoeläimille tarkoitettujen mikrobilääkevalmisteiden myynti laski vuosien 2014 ja 2018 välillä 18 prosenttia. 

Suomessa tuotantoeläimiä lääkitään enimmäkseen yksilöinä. Tämä poikkeaa monesta muusta Euroopan maasta, joissa valtaosa tuotantoeläinten mikrobilääkkeistä annetaan eläinryhmille rehussa tai juomavedessä. Suomen maltillinen ja oikein kohdennettu mikrobilääkkeiden käyttö, sekä sairauksien ennaltaehkäisy heijastuvat myös tuotantoeläimistä eristettyjen bakteerien suotuisaan resistenssitilanteeseen.
(https://www.ruokavirasto.fi/teemat/zoonoosikeskus/uutiset/2019/mikrobilaakkeiden-kaytto-tuotantoelaimille-vahenee-mikrobilaakeresistenssin-hallintaan-tarvitaan-silti-lisapanostusta/)

Myös bakteereja tarkasteltaessa Suomi ja Ruotsi ovat edelläkävijöitä. On myös huomionarvoista, että Ruokaviraston säännökset ovat tiukemmat eläinruoalle kuin ihmisruoalle; Esim. Enterobakteereja saa olla huomattavasti vähemmän eläinruoassa kuin ihmisruoassa.

Yleisimmät huolenaiheet

Yleisimmin saamme kysymyksiä MRSA-, ESBL-, EHEC, salmonella ja Kampylobakteereista, joten otetaan nämä lähempään tarkkailuun. Edellä mainituista MRSA- ja ESBL- ovat antibioottiresistenttejä.

MRSA ( metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus )

Staphylococcus aureus on yleinen ihon ja limakalvojen bakteeri. Nenänielussa tai iholla se on joka neljännellä terveellä suomalaisella, eli noin 25% suomalaisista kantaa MRSA-bakteeria. MRSA käyttäytyy bakteerin kantajilla ja infektioiden aiheuttajana samoin kuin antibiooteille herkkä S. aureus. Suurin osa todetuista uusista MRSA-tartunnoista löytyy seulontanäytteistä oireettomilta bakteerin kantajilta. MRSA leviää ns. kosketustartuntana eli käsien välityksellä. Valtaosa infektioista tarttuu toisista bakteeria kantavista ihmisistä.
(https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00586)

MRSA -bakteeria tavataan pieniä määriä suomalaisessa lihassa. Riski saada MRSA-tartunta lihan tai muun elintarvikkeen välityksellä on hyvin pieni. Koska MRSA-bakteeri leviää kosketustartuntana eli käsien välityksellä, teoriassa MRSA-bakteeria sisältävän lihan tai elintarvikkeen käsittely voisi johtaa MRSA-tartuntaan. Nykytiedon mukaan MRSA-bakteeri ei kuitenkaan tartu helposti käsittelemällä tai syömällä MRSA-bakteeria sisältävää elintarviketta.
(https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-laakitseminen/moniresistentit-bakteerit/usein-kysyttya-mrsasta/)

Tuoreen Yhdysvaltalaisen tutkimuksen perusteella vaikuttaisikin siltä, että ihmiset tartuttavat MRSA:n ennemmin lemmikeilleen kuin eläimet ihmisille. Tutkimuksessa alun perin bakteerin kotiin toivat tyypillisesti perheen lapset. Bakteerit levisivät tätä kautta esimerkiksi jääkaapin kahvoihin, pyyhkeisiin, valokatkaisimiin, videopeliohjaimiin ja lemmikeihin, joissa kaikissa se saattaa pysyä elossa jopa useita kuukausia. Perheen sisällä MRSA voi tarttua ihmisistä lemmikkeihin tai lemmikeistä ihmisiin ja usein onkin vaikea sanoa, kuka oli ensimmäinen tartunnan saaja.
(https://www.thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099(19)30570-5/fulltext)

Hyvä yleis- ja käsihygienia on paras keino tartunnan ehkäisemiseksi.
(https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-laakitseminen/moniresistentit-bakteerit/usein-kysyttya-mrsasta/)

Kuitenkin samoin keinoin kuin itselle kokatessa, eli hyvällä hygienialla, nämä riskit voidaan ehkäistä.

ESBL  ( Extended-Spectrum Beta-Lactamase )

Terveen ihmisen suolistossa, limakalvolla ja myös ihon kosteilla alueilla, kuten taipeissa, esiintyy erilaisia ihmiselle tarpeellisia gramnegatiivisia sauvabakteereita (esimerkiksi E. Coli, Klebsiella- tai Proteus mirabilis -bakteereita). Sellaisia gramnegatiivisia sauvabakteereita, joilla on nk. ESBL-ominaisuus, kutsutaan ESBL-bakteereiksi ESBL ominaisuus tekee monet antibiootit tehottomiksi. 

ESBL -bakteeri on yleensä ulkomaantuliainen ja ESBL -bakteerit ovatkin harvinaisia Suomessa, eikä ESBL-bakteeria ei etsitä muutoin kuin infektion syytä selvitettäessä. Tartunnan tavallisin seuraus on bakteerin lyhytaikainen kantajuus omien suolistobakteerien joukossa. Ulkomailla tartunnan saaneista kaksi kolmasosaa ”puhdistuu” itsestään kuukaudessa, ja puolen vuoden kuluttua  ESBL on lähes kaikilta hävinnyt. Tällaisella lyhytaikaisella kantajalla infektioon sairastumisen riski on hyvin pieni. Näin käy vain noin yhdelle sadasta bakteerin saaneesta ennen kuin bakteeri luontaisesti on hävinnyt.
(https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01205)

Ruoanvalmistuksessa ja lemmikkien raakaruokien käsittelyssä ESBL-tartuntoja, kuten muitakin tartuntoja, ehkäistään hyvällä työskentely- ja käsihygienialla. 

(https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-laakitseminen/moniresistentit-bakteerit/usein-kysyttya-esblsta/)

EHEC ( enterohemorraaginen Escherichia coli )

EHEC – bakteerit ovat pääasiassa ihmisille tautia aiheuttava E. coli -ryhmä.

EHEC-bakteerit ovat aina peräisin ulosteesta ja tartunta saadaan suun kautta. Tartunnan voi saada ulosteella saastuneen ruoan, juomaveden tai uimaveden välityksellä. Tartunnan voi myös saada EHEC-bakteeria kantavista eläimistä tai niiden lähiympäristöstä, joista bakteereja voi joutua käsiin. Käsistä bakteerit päätyvät suuhun, jos käsien puhtaudesta ei huolehdita. Tartunta voi myös levitä henkilöstä toiseen.

Suomessa EHEC-bakteerin esiintymistä naudoissa tutkitaan teurastamoissa. EHEC-bakteerin seuranta naudoissa kuuluu teurastamoiden omavalvontaan. Suomessa tuotetussa lihassa, joka päätyy kuluttajalle, EHEC-bakteerin esiintymisen todennäköisyys on hyvin pieni. Vaikka liha harvoin sisältää EHEC- tai muita tautia aiheuttavia bakteereja, on kotikeittiössä kuitenkin syytä muistaa huolehtia hyvästä hygieniasta. Tartunta eläimestä ihmiseen on ehkäistävissä huolellisella käsienpesulla.

(https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia-aiheuttavia-bakteereja/escherichia-coli/usein-kysyttya-ehecista/)

Salmonella – bakteerit kuuluvat suolistobakteereihin, jotka voivat lisääntyä sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa. Salmonellat säilyvät hengissä myös suoliston ulkopuolella. Salmonella voi tarttua eläinten ja ihmisen ulosteilla saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä ja aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Salmonellavalvonnan ansiosta suomalaisissa tuotantoeläimissä esiintyy kansainvälisesti vertaillen erittäin vähän salmonellatartuntoja.
(https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia-aiheuttavia-bakteereja/salmonella/)

Kaupallisesti tuotetun raakaravinnon valvonta on Suomessa hyvin tarkkaa ja tuotteissa käytetään vain ihmisravinnoksi soveltuvia raaka-aineita, joten salmonellatartunnan saaminen kaupallisesta raakaravinnosta on hyvin pieni. Teurastamoissa ja lihankäsittelylaitoksissa hygieniatasoa valvotaan tarkasti.

Salmonellaan liittyviä riskejä ehkäistään hyvällä yleishygienialla!

Kampylo (Campylobacter jejuni ja Campylobacter coli)

Kampylo -bakteerit  ovat yleisiä suolistobakteereja. Kampylobakteeria voi esiintyä myös luonnonvesissä ja lätäköissä, joissa se voi säilyä elossa jopa useita viikkoja tai kuukausia. Kampylobakteeri tarttuu varsin harvoin sairastuneesta eläimestä ihmiseen ja suurin osa tartunnoista, lähes 80 % suomalaisten kampylobakteeri -infektioista on peräisin ulkomaanmatkoilta. Suomessa todetut kampylobakteeriepidemiat ovat yleensä liittyneet saastuneeseen juomaveteen tai siipikarjanlihaan. Kampylobakteerin esiintyvyys Suomessa markkinoilla olevassa siipikarjanlihassa on kuitenkin huomattavan alhainen verrattuna moniin muihin maihin.
(https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia-aiheuttavia-bakteereja/kampylobakteeri/)

Tartuntatapaukset lemmikkien kautta, eli lemmikkien ulosteista tai niiden ravinnosta, ovatkin hyvin harvinaisia yksittäistapauksia.

Hyvään hygieniaan on kiinnitettävä huomiota ja mikäli talousvetenä käytettävän veden laadusta ei ole varmuutta, tulee vesi keittää ennen käyttöä.

Tähän päivään mennessä ei ole todisteita yhdestäkään raakaruokinnasta johtuvasta lemmikkien laajemmasta epidemiasta tai kuolemantapauksesta, vaan kaikki nämä äärettömän surulliset tapaukset ovat saaneet alkunsa kuivanappuloista.

Yhteenveto

Bakteerien aiheuttamat mahdolliset vakavat terveysriskit ovat Suomessa harvinaisia ja hyvällä hygienialla riskit voidaan minimoida lähes täysin. 

Huomionarvoista on myös, että Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän laajan (vastaajia n. 17 000 kotitaloutta 81sta eri maasta) kyselytutkimuksen mukaan niissä kotitalouksissa, joissa raakaruokinnan osuus oli yli 50%, oli sairastumisia (virus- ja bakteeritauteja) vähemmän kuin kotitalouksissa, joissa raakaruokinnan osuus oli pienempi. Mielenkiintoista on myös, että tutkimuksessa pystyttiin vahvistamaan vain kolme tapausta, joissa raakaruoka olisi aiheuttanut ihmisen sairastumisen.

Tähän päivään mennessä ei ole todisteita yhdestäkään raakaruokinnasta johtuvasta lemmikkien laajemmasta epidemiasta tai kuolemantapauksesta, vaan kaikki nämä äärettömän surulliset tapaukset ovat saaneet alkunsa kuivanappuloista. Kaikissa ruokintatavoissa on omat riskinsä. Toisaalta on myös viitteitä siitä, että lemmikkien raakaruokinnalla olisi jopa ihmisperhettä sairauksilta suojaava fukntio, mutta asiaa on tutkittava lisää.
(https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/koirille-ja-kissoille-raakaruokaa-syottavat-kotitaloudet-eivat-koe-sita-merkittavana-tartunnan-lahteena?fbclid=IwAR2XMgcuOpZZT5kKpNlnXarHXpmWSq6hpoPFgSMkUyY02aRmEz_qWaGsY5E) 

Me MUSHilla haluamme tarjota lemmikeille turvallisia, vastuullisesti tuotettuja, puhtaita, korkeatasoisia ja lajityypillisiä raakaruokatuotteita sekä kuivaherkkuja, joten suhtaudumme tuotteisiimme liittyviin potentiaalisiin riskeihin äärimmäisellä vakavuudella ja ennaltaehkäisemme näitä riskitekijöitä jatkuvalla tuotevalvonnallamme. Toimimme yhteistyössä Ruokaviraston, lihantoimittajien sekä jälleenmyyjiemme kanssa ja suoritamme lisäksi tehokasta omavalvontaa. Muistutamme säännöllisin väliajoin hyvän keittiöhygieninan tärkeydestä ja otammekin asian aina esille raakaruokintaan siirtyvien asiakkaiden kanssa. Näin pystymme jatkossakin pitämään raakaruokinnan yhtä turvallisena ja helppona vaihtoehtona kuin nykyisinkin. 

Kommentit