Kysymyksiä ja vastauksia

Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos et löydä vastausta omaan kysymykseesi, voit myös esittää kysymyksesi meille.

Mitä raakaruokinta on?

Raakaruokinta, jota myös BARFaukseksi kutsutaan, tarkoitta koira- ja kissaeläimien biologisesti tarkoituksenmukaista ruokintaa (= biologically appropriate raw food). Koira- ja kissaeläimet ovat kehittyneet syömällä lihaa, luita ja sisäelimiä – raakana. Raakaruokinta seuraa tätä luontaista ruokintamallia. Raakaruokaa ei kypsennetä tai käsitellä, minkä vuoksi ravinteet ja hyvät bakteerit säilyvät ravinnossa, kuten luonto on sen tarkoittanut. Kypsennettyihin täysravintoihin on aina välttämätöntä lisätä lisäaineita ravinnekadon vuoksi– raakaan ei. Helpoin tapa raakaruokkia on valita raakatäysravinto (Vaisto tai Duo+), joka sisältää valmiiksi kaikki lemmikkisi tarvitsemat ravintoaineet. Raakatäysravinnot soveltuvat koiran ainoaksi ruoaksi, mutta niitä voidaan käyttää myös 50/50-ruokintamallissa (puolet kuivaruokaa ja puolet raakaruokaa).

Miksi lemmikkiä kannattaa raakaruokkia?

Raakaruokinta on kaikista luonnollisin tapa ruokkia lemmikkiäsi ja siten helppo tapa vaikuttaa suoraan koirasi tai kissasi hyvinvointiin. Jostain syystä lemmikkien ruokinta on siirtynyt yhä kauemmaksi näistä lajityypillisistä ruokatavoista, vaikka useat tutkimukset puhuvat raakaruokinnan puolesta ja osoittavat mm. valtavia eroja suolistomikrobiassa raaka- ja teollisella ravinnolla elävien koirien välillä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on lisäksi todettu koiran raakaruokinnan vaikuttavan positiivisesti niin veri- kuin maksa-arvoihinkin, aineenvaihduntaprofiiliin ja tukevan pennun tervettä kasvua suojaten paremmin esimerkiksi lonkkavialta.

Kissoille raakaruokinnan hyödyt ovat tätäkin merkittävämmät. Kissat ovat nimittäin absoluuttisia lihansyöjiä ja ovat ovat luonnostaan adaptoituneet saamaan valtaosan nesteistä suoraan lihasta, verestä ja sisäelimistä. Tämän takia kissat eivät luonnossa juo juuri lainkaan vettä, ellei erityisen kuuma sää sitä vaadi. Tästä johtuen munuais- ja maksavauriot ovat ikävästi yleistyneet jo hyvin nuorillakin kissoilla, sillä kissat eivät ole kehittyneet tuntemaan janoa niin paljon kuin hyvin kuiva ja/ tai teollisesti prosessoitu ravinto sitä vaatisi. Raakaravinto sisältää itsessään tarvittavan määrän nesteitä, jolloin kissan ei tarvitse juoda vettä kuin halutessaan ja poikkeuksellisen kuumalla säällä.

Me MUSHilla uskomme, että lemmikit ansaitsevat vain parasta ja olemme siksi päättäneet luottaa luonnon tarjoamaan malliin.

Kuinka raakaruokinta tulisi aloittaa ja millä tuotteella?

Suosittelemme raakaruokinnan aloittamista aina hiljalleen– vaiheittain. Sekoita siis alkuun pieni määrä raakaa totutun ravinnon sekaan ja nosta raa’an osuutta vähitellen koiran tai kissan vatsaa seuraten. Koko ikänsä teollista ruokaa syöneellä lemmikillä on täysin erilainen normaalifloora (suolistobakteerikanta) kuin raakaruokaa syövällä lemmikillä ja suoliston toiminnan muuttuminen kestää jokaisella oman aikaansa. Siirtymän aikana uloste saattaa muuttua huomattavan löysäksi tai kovaksi. Raakaruokinnan määrää ei tule lisätä oireilun aikana, vaan pysyä siinä määrässä, johon on päästy (esimerkiksi 2 pullaa päivässä ja loput nappulaa/ märkäruokaa). Koirille parhaat tuotteet raakaruokinnan aloitukseen ovat Vaisto Vihreä (800g, 3kg ja 10kg pakkaukset) ja Duo+ Sensitive (1kg pakkaus). Erityisen allergiset koirat saattavat kuitenkin joutua aloittamaan esimerkiksi suoraan Vaisto Wildista (poro-lammas-hirvi), jolloin siirtymä raakaruokinnalle on tehtävä vielä normaalia hitaammin. Koiranpennuille on hyvä tarjota suoraan Vaisto Puppy tuotteita (800g ja 10kg pakkaukset).

Kissat voivat aloittaa millä tahansa Vaisto Cat tai Duo+ Cat tuotteella. Kun kissaa miellyttävä makuyhdistelmä löytyy, kannattaa tässä pitäytyä hetken aikaa ennen uusien tuotteiden esittelemistä. Kissanpentujen olisi paras aloittaa Vaisto Cat & Kitten Keltaisella ja syödä pääasiassa tätä tuotetta noin vuoden ikään saakka.

Miten siirtää nirso kissa tai koira raakaruokinnalle?

Epäluuloisen kulinaristin kohdalla on parasta aloittaa raakaruokailu siitä, että asettaa yhden pehmenneen Vaisto-pullan tavanomaisen ruoan viereen erilliselle astialle. Näin lemmikki oppii vähitellen yhdistämään raa’an lihan tuoksun ruokailuun.

Seuraavassa vaiheessa tarjoa yksi mukavasti pehmennyt Vaisto- pulla juuri ennen normaalia ruokahetkeä. Ripottele pullan päälle lemmikin lempiruokaa ja katso, josko lemmikki uskaltaisi lähestyä Vaisto- pullaa. Mikäli lemmikki ei syö, tarjoa normaali ruoka-annos, mutta muista jättää myös herkuilla kuorrutettu Vaisto- pulla esille. Kun lemmikki käy jo nuolemassa herkut lihojen päältä, voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

Aseta pehmennyt Vaisto- pulla kulhon pohjalle ja täytä kulho normaaliin tapaan lemmikin tavanomaisella ravinnolla. Voit myös koittaa sekoittaa noin teelusikallisen verran Vaisto-pullaa totutun ruoan joukkoon. Lisää vähitellen sekoitussuhdetta nostaen raa’an määrää vähitellen puolikkaaseen, kokonaiseen pullaan ja niin eteenpäin– samalla vähentäen totutun ruoan määrää.

Nirsoilijalla saattaa mennä jopa 6 – 8 viikkoa ennen raakaravinnon hyväksymistä. On tärkeää edetä lemmikin ehdoilla!

Mitä odottaa raakaruokinnan aloittamisen jälkeen?

Positiivisia vaikutuksia on odotettavissa yleensä noin kuukauden kuluttua raakaruokinnalle siirtymisestä. Kun lemmikin vatsan suolistofloora alkaa mukautumaan raakaruokintaan, moni huomaa ensimmäisenä lemmikin jätösten muuttuvan hajuttomammiksi ja pienemmiksi. Vedenjuonti yleensä vähenee, nimittäin lemmikki saa suuren osan tarvitsemistaan nesteistä suoraan ravinnosta– kuten koira- ja kissaeläimet luonnossakin. Lemmikki alkaa vähitellen tuntumaan silittäessä ”kiinteämmältä”, sillä teollisesti ruokituilla kissoilla ja koirilla on ihon alla geelikerrokseksi kutsuttu massa, joka häviää raakaruokinnalle siirtyessä. Moni huomaa lisäksi karvan laadun parantuvan viimeistään karvan vaihtuessa ja irtokarvan määrän vähenevän. Ahkerasti harrastavat raakaruokkijat kertovat myös koiran energiatasojen olevan paremmat ja tasaisemmat ja palautumisen olevan nopeampaa.

Pitääkö raakaruokaan lisätä jotain?

Jos ravinnon perustana käytetään raakaa täysravintoa (valikoimassamme Vaisto- ja Duo+ tuotesarjat), lisiä ei tarvitse antaa. Täysravintomme vastaavat NRC:n laatimiin täysravinnon ravinnemääräyksiin (joihin nojaavat myös FEDIAF ja AAFCO), jotka tunnetaan yleisesti kaikista kattavimpina ja riippumattomina täysravinnon määreinä.

Kuinka annostelen raakoja täysravintoja?

Lemmikin ravinnontarve riippuu paljolti rodusta, karvanlaadusta, oleskelulämpötilasta, liikunnan määrästä, iästä, sukupuolesta, koosta, ruoansulatuksesta jne. Aikuisille koirille suuntaa antava sääntö on noin yksi pulla per painokilo tai yksi minilevy per kymmenen painokiloa. Pienet koirat saattavat kuitenkin tarvita jopa kaksi pullaa per painokilo ja hyvin suuret koirat saattavat vaatia jopa vain puolikkaan minilevyn per kymmenen painokiloa. Raakaruokinnalle siirtyneen koiran painoa on alkuun seurattava tarkkaan ja tarpeen mukaan tarkistaa pullien tai minilevyjen määrää juuri omalle koiralle sopivaan suuntaan– oikea ruokavolyymi saattaa vaihdella huomattavasti tässä ehdotetuista määristä! Pentujen ruokintataulukko löytyy blogipostauksesta täältä: https://www.mushbarf.com/fi/pennun-ruokinta/!

Hyvä sääntö kissoille on noin 1-2 pullaa päivässä per painokilo, eli n. 4 kg painava kissa söisi noin 4-8 pullaa päivässä. Kuitenkin erittäin vähäaktiiviset ja leikatut kissat saattavat syödä jopa hieman vähemmän kuin pullan per painokilo päivässä. Kissanpennut syövät Vaisto Cat Keltaista odotetun aikuispainonsa mukaan.

Mistä raaka-aineemme ovat peräisin?

Täysravintomme sisältävät kotimaisten eläinten lihaa, luita ja sisäelimiä. Ne vastaavat täysravintojemme reseptiikasta 90-99% (koirien n. 90-95% ja kissojen 98-99%). Lisäksi koirien täysravintommesi Raaka-aine valinnoissa koitamme hyödyntää mahdollisimman paljon lihatuotannon sivutuotteena saatuja raaka-aineita. Tämä on meille mahdottoman tärkeää kestävyyden kannalta! Onneksi esimerkiksi sisäelimille, luulle ja esimerkiksi luuytimelle jotka ovat aivan mahtavia luonnon superfoodeja– ei juurikaan ole käyttöä ihmisravonnon tuotannossa. Myös osa lihaslihasta pystytään saamaan sivututotteena.
Teuraaksi menevästä eläimestä saadaan suuri määrä muita osia kuin fileet ja jauheliha. Suomessa esimerkiksi sisäelimille ja tukikudoksille on todella vähän kysyntää meidän ihmisten lautasille, joten kyllä – nämä valtavan ravinteikkaat ja hienot eläimen osat luokitellaan teurasjätteeksi tai kauniimmin; lihatuotannon sivutuotteeksi.

Sisäelimet ovat tärkeä osa reseptiikkaamme. Täysravintomme sisältävät sisäelimiä 10-37%. Käyttämämme sisäelimet ovat mm. maksa, sydän, keuhko ja kivipiira. Esimerkiksi raa’at sydämet (etenkin kanansydän) sisältävät luontaisesti tarvittavan määrän tauriinia kissoille ja runsaasti mm. ubikinonia, eli Q10-koentsyymiä, joka on välttämätön solujen energiantuotannolle ja tunnettu esimerkiksi neurologisten vaivojen, sydämen vajaatoiminnan ja verisuonisairauksien hoitokeinona.

Maksa ja luu (etenkin luuydin) taas saattavat olla kaikkein ravinteikkaimmat ja laajakirjoisimmat ainekset koko maailmassa! Tätä on toki hankala sanoa täysin varmaksi, sillä ravinteikkuudelle ja ravinteiden kattavuudelle ei ole yhtä yksiselitteistä mittaria ja kaikkien syötävien aineiden kaikkea sisältöä ei ole vielä edes nimetty, saati tutkittu! Kuitenkin kokonaisuudessaan sisäelimet sisältävät niin valtavan hienon kirjon tärkeitä ravinteita täysin luonnollisessa muodossa, että lähes mikä tahansa ”superfood” kalpenee niiden rinnalla!

Raaka luu ja muu tukikudos kuuluvat koirien ja kissojen luonnolliseen ravintoon. Vaisto- ja Duo+ täysravintomme sisältävät raakaa luuta 3-10%. Luu ja muu tuki-ja sidekudos eivät ole vain kalsiuminlähde – onhan esimerkiksi luukeittoa jo hehkutettu superfoodina! Jopa keitettynä luusta saadaan vielä kollageenia, magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, aminohappoja ja apuja ruoansulatukseen! Luun- ja muun sidekudoksen hyödyt ja ravinteet saattavat olla käsittelemättömässä, eli raa’assa luussa vieläkin tehokkaampia!

Miksi Vaisto-täysravinnot sisältävät luunpaloja– eivätkö ne ole vaaraksi lemmikille?

Luu ja luuydin ovat yksi koira- ja kissaeläinten ravinnon kulmakivistä. Tämän vuoksi täysravintoihimme sisältyy luonnollisesti luu, joka on täysin korvaamaton koiran tai kissan luonnonmukaisessa ruokinnassa. Koira- kuin kissaeläimetkin ovat kautta aikojen saaneet mm. tarvitsemansa kalsiumin pureskelemalla raakoja saaliseläinten luita. Kun koira tai kissa itse pureskelee luuta kuten rustoluuta, kanankaulaa ym. ovat palat usein huomattavan suurikokoisia.

Raakaruokaan ja luuhun tottuneet kissat kuin koiraeläimetkin pystyvät siis mainiosti sulattamaan ja käsittelemään suurikokoisiakin luita asianmukaisesti.

Täysravintomme kuten muutkin luulliset tuotteemme sisältävät luuta, joka on jauhettu 6mm terillä. Tämä tarkoittaa, että luunpalojen koko vaihtelee hieman tätä pienemmästä hieman suurempaan- ne ovat siis täysin näkyvän kokoisia. Joidenkin koirien kohdalla luiden antaminen sellaisenaan ilman lihaa tai sisäelimiä samaan aikaan, voi aiheuttaa ongelmia kuten närästystä tai vatsavaivoja. Täysravinnon seassa luu ei kuitenkaan yleensä aiheuta mitään vaivaa. Raakaruokaan kuin luuhunkin totuttautuminen kuitenkin kestää aikansa, jos koira on koko elämänsä ajan tottunut pelkästään teolliseen ruokaan. Kaikissa ruokavalion muutoksissa on siis muistettava kärsivällisyys.

HUOM! Täysravintojamme ei niiden luupitoisuuden vuoksi kuitenkaan saa kypsentää– luu kovettuu kuumennuksen yhteydessä ja saattaa näin lohjeta vaarallisenkin teräviksi paloiksi.

Eikö raaka liha ole vaaraksi lemmikille bakteerien ja patogeenien takia?

Nyky-yhteiskunnassa bakteereita pelätään huomattavan paljon– kaikki mikä sisältää bakteereita saatetaan kokea vaarallisena tai huonona. Bakteereita on kuitenkin kaikkialla ympärillämme. Ei pelkästään ravinnossa. Bakteerit ja niiden käsittely elimistössämme ovat siis luonnollinen osa jokapäiväistä arkea. Maailman miljardeista eliölajeista kypsennettyä ravintoa syö arvioltaan alle kymmenen – koira- ja kissaeläimien ei biologiansa puolesta kuuluisi kuulua tähän ryhmään. Raakaruoan sisältämät bakteerit ovat myös yksi merkittävistä vaikuttajista raakaruokinnan terveyshyötyihin. Bakteerit ovat nimittäin useimmissa tapauksissa neutraaleja tai jopa hyödyllisiä.

MUSHin tuotteissa käytettävät raaka-aineet tulevat kotimaasta; samoilta teurastamoilta, samoista alkutuotantolähteistä, joista valmistetaan ihmisravintoa. Raaka-aineet käyvät läpi saman tiukan kontrollin kuin ihmisravintokin. Suomen teurastamoita koskee tiukka lainsäädäntö ja sen toteutumista valvotaan Ruokaviraston (ent. Evira) toimesta:

“Lyhyt tie raaka-aineen keräämisestä valmistukseen, katkeamaton kylmäketju ja hygieeninen käsittely (jauhaminen, paloittelu, pakkaaminen) ovat ensiarvoisen tärkeitä korkealaatuisen valmiin tuotteen aikaansaamiseksi. Myös kotitalouksissa on syytä kiinnittää huomiota raakaruoan käsittelyyn keittiössä ja estää esimerkiksi lasten pääsy lemmikin ruokakupille.

Lainsäädäntö asettaa joidenkin mikrobien osalta selkeät rajat lemmikkieläinten ruoille. Salmonellaa niissä ei saa esiintyä, ja myös suolistoperäisille enterobakteereille on määritelty rajat erikseen raa’alle ja lämpökäsitellylle lemmikkieläinten ruoalle. Valmistajat valvovat rajojen sisällä pysymistä omavalvontansa avulla. Lisäksi Ruokavirasto ottaa näytteitä sekä kotimaisten valmistajien valmistamista lemmikkieläinten ruoista että tuontitavarasta.”

Koirille kosketus raakruoan ja sen sisältämien bakteerien kanssa on täysin luonnollista, eivätkä koirat pysty saamaan raa’asta lihasta samanlaisia sairauksia, kuin millä ihmisiä saatetaan pelotella. Joidenkin tutkimusten mukaan kosketus näiden bakteerien kanssa voi olla jopa hyväksi myös ihmiselle. Pienet altistukset nimittäin parantavat vastustuskykyä. Raa’asta jopa suomalaisesta lihasta löytyvien patogeenien vuoksi suosittelemme kuitenkin lemmikin ruokaa käsittelevän ihmisen noudattavan hyvää hygieniaa lemmikin ruokaa käsiteltäessä. Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti lemmikin raakaruoka tulisi mm. säilyttää erillään ihmisruoasta ja kädet tulisi aina pestä ruoankäsittelyn jälkeen. Jääkaapissa ruoka tulisi sulattaa kannellisessa purkissa. Käy lukemassa Ruokaviraston tarkat ohjeistukset täältä: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/rehuala/ohjeet/koirien-ja-kissojen-raakaruoka.pdf

Koemme että päivittäiset, konkreettiset hyödyt, joita lajityypillinen ravitsemus lemmikille tarjoaa, ovat niin suuret, että potentiaaliset riskit tuntuvat niiden rinnalla pieniltä. Tämän vuoksi raakaruokaa kannattaa meidän mielestä– ja Ruokavirastonkin mukaan voi huoletta syöttää lemmikeille, kunhan lihan käsittelyn opit ovat kohdillaan!

Miten rakentaa ravitseva ruokavalio koiralle itse B.A.R.F. Basic täydennysravintotuotteista?

Jos ravinnon haluaa koostaa täysravintotuotteiden (Vaisto ja Duo+) sijaan täydennysravinnoista on huomioitava ainakin seuraavat seikat: Täyspainoisen ravinnon tulisi koostua viikkotasolla kolmesta eri lihasta ja kerran viikossa kalasta. Lisäksi jokaisella aterialla tulisi tarjota raakaa luuta, sisäelimiä sekä kasviksia. Kokonaisuutta on mahdollista täydentää hedelmillä, vihanneksilla sekä munilla, jotka kuuluvat niin ikään BARF-ruokavalioon.

Basic tuotteet tarjoavat laajat ja monipuoliset mahdollisuudet koostaa koiran kuin kissankin ravinto juuri itse haluamallasi tavalla. Koska koirat kuin kissatkin vaihtelevat ravintotarpeiltaan koon ja elämäntavan mukaan, emme kuitenkaan pysty antamaan täydennysravinnoista tarkkoja annosteluohjeita. Tämän vuoksi yksityiskohtaisen ruokavalion koostamiseksi B.A.R.F Basic -tuotteilla, suosittelemme kääntymään ravintoneuvojan puoleen.

Tiineen koiran ruokinta

Absoluuttisia ohjeita on erittäin hankalaa antaa, sillä jokainen koira ja jokaisen koiran tarpeet ovat erilaisia. Tiineelle koiralle on kuitenkin hyvä tarjota Vaisto-sarjan tuotteita mahdollisimman monipuolisesti ja painottaa ruokintaa etenkin Vaisto Punaiseen, Vaisto Mustaan ja Vaisto Wildiin. Tämän lisäksi kasvattajat ovat kokeneet hyväksi raa’an kananmunan tarjoamisen muutaman kerran viikossa. Myös esimerkiksi pulla kanan sisäelinseosta tai palanen lihaisaa luuta monipuolistaa ravinnesaantia mukavasti.

Ruoan määrää ei yleensä ole syytä kasvattaa juurikaan ennen viimeiselle kolmannekselle siirtymistä. Tuleva emo ei kuitenkaan saa missään vaiheessa laihtua tai vaikuttaa kovin nälkäiseltä. Suuri syntyvä pentue vaatii emolta luonnollisesti enemmän jo tiineysvaiheessa ja toisinaan ruokintamäärien kasvattaminen jo heti ensimmäisen kolmanneksen jälkeen voi olla täysin perusteltua. Omaa koiraa on tässä kuunneltava ja seurattava tarkasti.

Viimeisellä kolmannekselle ruokamäärää kannattaa hitaasti lähteä kasvattamaan pullalla tai kahdella päivässä. Jos emokoira vaikuttaa nälkäiseltä, voi ruokaa hyvin ryhtyä tarjoamaan enemmänkin.

Muutama päivä ennen synnytystä on jätettävä kaikki luuta sisältävät tuotteet pois (eli kaikki Vaisto-sarjan tuotteet!) ja ruokkia pian synnyttävää emoa pelkästään luuttomilla lihoilla, jauhelihalla, sisäelinseoksilla, kasvissoseella ja kananmunilla. Noin vuorokausi synnytyksen jälkeen tuore emo voi siirtyä samalle ruokinnalle kuin viimeisellä kolmanneksella, eli mahdollisimman monipuolisesti eri Vaisto-sarjan tuotteita (n. 90% koko ruokavaliosta) ja 10% kananmunaa, sisäelimiä, erilaisia raakoja luita ja esimerkiksi Vainu-sarjan herkkuja.

Pääsääntöisesti kasvattajamme eivät ole kokeneet synteettisille lisille tarvetta, mutta toisaalta esimerkiksi laadukas Effe Balance Effektri Dog-öljylisä on koettu hyödylliseksi koko tiineyden läpi ja pentuaikana käytettäväksi. Tiineen koiran sinkin tarve saatta myös olla hiukan peruskoiran tarvetta suurempi, mutta esimerkiksi Vaisto Wild sisältää runsaasti sinkkiä parhaassa mahdollisessa muodossa.

Koiranpennun ruokinta– mitkä tuotteet sopivat pennulle?

Koiran- ja kissanpennut ovat yleensä valmiita maistelemaan kiinteää ruokaa noin 3-4 viikon iässä. Suosittelemme kiinteä ruokailun aloittamisen B.A.R.F. Basic luuttomista kanapullista. Kun kanapullien syöminen sujuu hyvin, voi joukkoon ryhtyä lisäämään Vaisto Puppy– tuotteita. Tässä vaiheessa on syytä seurata pennun suoliston toimintaa erityisen tarkasti. Mikäli Vaisto Puppy- pullat sopivat ongelmitta, voi niiden määrää ruokavaliossa ryhtyä lisäämään ja samalla vähentää luuttomien tuotteiden osuutta. Hiukan rodusta riippuen, lähes kaikki pennut ovat valmiita syömään Vaisto Puppy- tuotteita 5-6 viikon ikäisinä

Pennuille voi myös hyvin antaa esimerkiksi rustoluita ja muuta mukavaa järsittävää hampaille leukojen hieman vahvistuttua. Kuivatut tuotteet ovat yleensä myös pennuille hyvin mieluisia!