Koirani on 10-vuotta vanha malinois herra. Kuulin barffauksesta työkaverilta jo pari vuotta sitten, ja kiinnostukseni heräsi.
Aloin tutkimaan asiaa enemmän, ja mitä enemmän luin ihmisten kokemuksia barffauksesta ja sen hyödyistä, sen enemmän ajatus barffiin siirtymisestä kiinnosti.
Koirallani ei ole todettu allergioita, mutta epäilen jonkinasteista vehnäallergiaa. Ongelmia on ollut korvien kutinan sekä hauraiden kynsien kanssa. Myös painoa on ollut vaikea saada ylläpidettyä. Koirani laihtuu helposti kovan energiankulutuksen vuoksi, ja vaikka ruokahalu on hyvä, on painon kanssa silti ongelmia. Koirani on keskivertoa isompi uros, ja kokoonsa suhteutettuna oli liian hoikassa kunnossa.
Vaihdoimme aluksi viljattomaan kuivaruokaan ja purkkiruokaan, ja korvien kutina loppui. Kynnet olivat kuitenkin vielä hauraat, ja painoa oli edelleen vaikea saada pysymään ylhäällä.
Aloin pikkuhiljaa antamaan koiralle normaalin ruuan lisäksi raakaa ravintoa. Jatkoimme tätä pitkään ja pikkuhiljaa lisäsin raa´an ruuan määrää, ja nyt tällä hetkellä ruokin koiraani sekaruokinnalla.
Jo sekaruokinta on tehnyt selvän muutoksen. Koiran kynnet ovat hyväkuntoiset, eivätkä halkea enään kovassakaan menossa, paino on saatu ylemmäs ja helppo pitää normaalilukemissa.
Koira on aina ollut virkeä ja vilkas vanhanakin, mutta nyt se tuntuu olevan vieläkin energisempi, ja olemme säästyneet täysin kaikilta vanhuuden oireilta kuten nivelvaivoilta. Toki hieman nopeammin koira väsyy raskaassa liikunnassa kuin nuorempana, mutta vielä tässä iässäkään usean tunnin päivittäinen liikunta ei ole liikaa.
Myös silmät ovat kirkastuneet ja turkki kiiltää enemmän.
Tuntemattomat ihmiset luulevatkin koiraani usein hyvin nuoreksi, korkeintaan neljävuotiaaksi energisyytensä ja vilkkautensa vuoksi. Ja juuri vähän aikaa sitten joku nainen kehui myös nuoren näköiseksi.
Hyvin todennäköisesti siirrymme sekaruokinnasta vielä lähiaikoina täys barffaukseen, sen verran tyytyväisiä olemme olleet tuloksiin.
Kommentit