nero.jpg

Koirakin tietää milloin saa hyvää ruokaa

Minulla on kaksi australianpaimenkoiraa. Toinen on 3-vuotias ja toinen 1-vuotias. Molemmat saavat kyllä nappulaakin, mutta alusta lähtien olen antanut molemmille koirille lihaa, kalaa, kanaa, sisäelimiä, riistaa ja erilaisia lihaisia luita. Olen sitä mieltä, että omien koirieni terveys ja ulkonäkö pysyvät kunnossa, kun ne saavat nauttia raakaa lihaa muutaman kerran viikossa. Lihaisat luut, kalkkunan siivet ja broilerin siivet antavat hampaille tekemistä. Minun molemmat koirat ovat kaikkiruokaisia, mutta monet kuivanappulat ovat aiheuttaneet etenkin nuoremmalle koiralle suolisto-oireita. Raaka liharuoka puolestaan sulaa hyvin eikä suolisto oireile. Ulosteen määrä on vähäisempää ja koirat voivat hyvin. Silmät eivät myöskään vuoda. Olen pannnut merkille, että kun koirat ovat oppineet huomaamaan milloin on liha-aterian aika. Kun minä menen kotona koiranruokapakastimelle, niin minulla on perässäni kaksi karvakuonoa, joiden silmät suorastaan palavat, kun odottavat herkullista ruokaa. Ruuan jälkeen molemmat hankaavat kuonojaan onnellisena mattoon. Minua oikein naurattaa, koska tuo kuonon hankaaminen mattoon syönnin jälkeen on kaikista selkein merkki siitä, että ateria on ollut erityisen herkullista.
Välillä koirat saavat ruuan jälkeen osan minun banaanista tai omenasta. Nuorempi koira rakastaa tuorekurkkua ja se haistaakin heti, jos jollakulla perheenjäsenellä on kurkkua leivällään. Viime kesänä koirat söivät paljon myös kesäkurpitsaa. Marjoja kerätessä pitää taas puolestaan olla tarkkana, että ihmisillekin jää marjoja eikä koirat napsi syödä kaikkia. Erityisesti mansikat, mustikat, karviaiset ja vadelmat saavat kyytiä ellen pidä varaani.
En usko, että voisin aloittaa täydellisen barffaamisen, mutta pelkälle kuivanappulallekaan en voisi koiriani laittaa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että osittainenkin barffaus on parempi kuin totaalinen nappuloissa pysyminen. Jokainen voi soveltaa barffausta omalla tavallaan.

Kommentit