Koirani ongelmanratkaisukyky ällistyttää päivittäin. Myös itsenäiseen ajatteluun ja päättelyyn pystyminen saavat minut välillä turhautuneeksi, välillä riemuitsemaan. Joskus koira päättää kiivetä esteen kuin esteen yli (esimerkiksi puuhun), joskus kaikki tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta (juoksee päin ovea). Aamuisin rodunomainen paimentuijotus herättää vaikka nukkuisin minkälaista kiven unta.
Rodun paras puoli on ehdottomasti sen kyky oppia ja omaksua uutta tietoa. Ei ole mitään, mitä en viitsisi koirani kanssa kokeilla (paitsi ehkä metsästystä). Miellyttämishalu, joka näkyy minulle lojaalisuutena.
Kommentit