Kaikki alkoi kesällä 2010 kun silloin 3-vuotias kääpiöpinseri urokseni Roki sairastui vakavasti. Ruoka ei maittanut, oksensi kaiken pois, ripuloi, häntä ei enää heilunut, katse kertoi, että jokin on pielessä.. Roki vain makasi sohvalla eikä suostunut enää edes ulos, kävely oli vaikeaa, Eläinlääkärin ohjeita otettiin vastaan viikon verran puhelimitse, kunnes jo pelkkä vesikin oksennettiin ulos.
Aina niin iloinen koira oli muuttunut hetkessä pelkäksi luukasaksi, paino näytti eläinlääkärillä hälyttävän vähän, vain 2,9kg entisen 5kg tilalla.
Verikokeita otettiin, tutkittiin, lääkittiin ja seurattiin. Oksennuksen estolääkitys, mahansuojalääkkeet, antibiootit määrättiin. Alustavien verikokeiden perusteella eläinlääkäri epäili sen olevan autoimmuunisairaus IMHA.
Kävimme viikon ajan joka päivä lääkärissä, ja viimeisellä käynnillä eläinlääkäri suositteli lopetusta, koira ei selviäisi. Hetken jo sitä mietin itsekin, onneksi en periksi antanut. Sanoin miettiväni viikonlopun yli ja palaan asiaan maanantai aamuna.
Viikonlopun aikana Roki maisteli ensimmäisen kerran melkein 2 viikkoon ruokaa, raakaa jauhelihaa, vain ruokalusikallisen verran, mutta poika söi 🙂 Seuraavana päivänä sama homma, nyt meni 2 ruokalusikallista. Nappulaan ei suostunut edes katsomaan, pakeni suoraan sanottuna paikalta, jos sille moista yritti tarjota.
Muutama viikon kuluttua ruokamäärät olivat jo isompia, vain raakaliha kelpasi, broilerinsiivet olivat herkkua, toki pienimmiksi piti nekin pilkkoa, ettei kerralla rasita elimistöään liikaa. Ruokakertoja päivässä oli parhaimmillaan yli 10 kertaa.
Paino nousi hitaasti ylöspäin, turkki alkoi taas kiiltää, lihakset kasvoivat, koira nautti taas elämästään, ja se suunnaton ruokahalu! Kuppi näyttää vielä tänäkin päivänä ruuan jälkeen siltä, kuin sen olisi tiskikoneesta ottanut, se nuollaan todella tarkkaan puhtaaksi.
Sen jälkeen meillä on syöty raakaravintoa vaikka missä muodossa, pois ei vaihdeta. Barffiin siirryttiin koiran ehdoilla eikä huono ehto ollutkaan. Nykyään Roki on 5-vuotias komea nuori mies, painoakin komiat 6,5kg, eikä tippaakaan lihava, lihaksikas pieni koira!
Myös perheemme muut koirat ovat opetelleet Barffaamaan, salatiedettä barffaus ei ole, vaikka alkuun niin pelkäsinkin, etten moisesta ruoka rumbasta selviä, mutta hyvin on mennyt ja tulee menemään! Pois ei vaihdeta! Muschin uusi kana-ateria on melkoisen suurta herkkua koirillemme!
Kommentit