Siiri on syntynyt keväällä 2007, ensimmäinen hotspot-tyyppinen ihottuma-alue löytyi samana päivänä kun koira täytti vuoden. Siitä alkoi kierre, johon liittyi juurikin noita ihottumia ja todella pahoja korvatulehduksia, joita taltuttamaan ei aina edes yksi antibioottikuuri riittänyt. Alkoi rumba, joka sisälsi lukuisien eri nappularuokien kokeilun, kotiruoka-kokeilun, homeopatia-hoitoja ynnämuuta ynnämuuta, lista voisi jatkua loputtomiin. Vuonna 2010 koiralta lähti eturinnasta karvoja aiheuttaen ihan kaljuja laikkuja turkkiin.
Ajatus raakaruokinnasta häilyi mielessä kokoajan, mutta sitä ei voitu aloittaa tilojen pienuuden takia. Pakastin jo itsessään oli niin pieni, että sinne juuri mahtuivat omat ruuat ja syksyisin se oli täynnä marja- ja sienipakasteita, eli ei siis puhettakaan, että sinne olisi mahtunut koiran ruuat.
Tämän vuoden alkupuoli oli käännekohta tässä asiassa, kun huoneeseeni tuli tilaa ja äidin kanssa shoppailtiin sitten 201-litrainen arkkupakastin täyttämään tämä tila huoneessani. Koira sai alkaa syömään ruokaa, jota sen olisi pitänyt saada alkaa syömään jo muutama vuosi sitten. Raakaravinnolla koiran toistuvat ihotulehdukset ovat olleet tähän saakka ainakin historiaa, korvat eivät eritä enää hiivaa eivätkä haise kamalalle, karvat kasvoivat takaisin koiran etuosaan ja turkki kiiltää. Koira voi siis paljon paremmin. Enää meidän talossa tuskin tulee ikinä olemaan nappulalla elävää koiraa, niin vakuuttunut olen raakaruokinnan tuomista positiivisista tuloksista.
Vielä ei Siirin kanssa kaikki ongelmat ole poistuneet, iho hilseilee ja kutiaa vielä, sekä nyt alkanut taas karva lähteä tietyistä kohdista, joten seuraava vaihe on raakaruualla toteutettu eliminaatiodieetti.
Raakaruokinta on kuitenkin jo nyt tuonut helpotuksen elämäämme, vaikka alle puoli vuotta on sillä vasta menty.
Kommentit