nala.jpg

Sitkeä pieni sisupussi!

Nalan taistelutarina elämästä, ja terveestä siitä, sai alkunsa tytön ollessa vain 5kk:n ikäinen utelias pentukoira, jolta ei sisua puuttunut.

Mökkeilyä rakastava Nala sai uteliaaseen pieneen kuonoonsa kyykäärmeen pureman, josta toipuminen lähti hyvin käyntiin (kiitos päivystävälle ell:lle ja kotona olevalle tippatelineelle..) Kunnes tästä pari viikkoa eteenpäin, Nalan utelias pentukuono eksyi väärään paikkaan ja löysi hyvänmakuisen, myrkyllisen rasvan, jonka pisteli poskeensa. Tästä seurauksena taas päivystävän ell:n luo kiireen vilkkaa, josta matka jatkui Helsinkiin saakka, Yliopistolliseen Eläinsairaalaan. Siellä Nala oli melkein viikon tehohoidossa, jonka jälkeen kuin ihmeenkaupalla kotiutui elävien kirjoissa! Munuaiset joutuivat erittäin kovalle koetukselle, ja verisuonten kalkkeutuminen oli vaarana. Saimme Nalan takaisin kotiin toipumaan, lukuisien lääkkeiden ja erityisruokavalion saattelemana. Aikaa kului ja kontrollikäynneissä eläinlääkärin luona veriarvot olivat laskeneet ja lopulta olivat ihan normaalit!

Kasvuvaiheessa oleva pentu ja nämä myrkytykset toipumisinineen ja lääkkäeineen rasittivat pienen vasta kehittymässä olevan koiran elimistöä. Aikaa tästä on nyt juuri 5 vuotta, ja elävien kirjoissa ollaan edelleen. Tähän 5 vuoteen on vaan mahtunut monen monta lääkärireissua allergiaoireiden takia, tulehtuneet korvat, ja tassunvälit jne…hiiva tuli asumaan Nalan suolistoon lukuisien antibioottikuurien jälkeen. Minkäänlainen kuivaruoka ei enää sopinut Nalalle, oireet olivat voimakkaat ja ruokahalu katosi langanlaihalta tytöltä lähes kokonaan.

Lueskelin tarinoita koirien luonnonmukaisesta ruokinnasta, ja päätin kokeilla sitä Nalalle, kun kaikki muut vaihtoehdot olivat jo käytetty. Otin yhteyttä Eläinten luontaishoitajaan, jolta sain Nalalle tarkat ruokintaohjeet barffaukseen. Näiden ohjeiden mukaan Nala on nyt syönyt raakaruokaa erittäin hyvällä ruokahalulla kolmen vuoden ajan! Ja tuloksia olemme saaneet jo heti alkumetreillä kun muutimme ruokinnan. Ensinnäkin oli ilo huomata kuinka valtava ruokahalu tytöllä olikin kun sai raakoja kanansiipiä pureskeltavaksi. Nirsoilusta ei ollut tietoakaan! Kasvissoseesta ja marjoista lähtien kaikki menee alas hetkessä, herkullisista lihoista ja luista puhumattakaan. Kaikkinensa koko koirassa tapahtui muutosta silminnähtävästi.

Itseltäni ruokinta vaati aikaa ja perehtymistä asiaan, ja asiantuntijan apu oli tarpeen. Ohjeet kun sai, niin loppujen lopuksi se ei niin vaikeaa ole kun rutiinia tulee, ja vaihtoehtoja löytyy paljon, jopa allergiselle. Enää en voisi kuvitella muuta syöttäväni, haluanhan koirani parasta! Edelleen samoilla ohjeilla mennään ja tukihoitona Nala saa myös homeopaatilta apua. Eläinlääkärinpalveluita ei ole tarvinnut enää käyttää samalla tavalla kuin ennen. Joten barffilla tämä pieni sisupussi porskuttaa eteenpäin, vaikkei moni olisi siitä uskonutkaan. 🙂

Kommentit