Mortti tuli meille reilu 5kk iässä Puolasta. Epävarmana barffaajana päätin kuitenkin syöttää pennulle kuivaruokaa vuoden ikään asti. Helpommin sanottu kuin tehty, kun kaksi aikuista koiraa nautiskelee vieressä liha-aterioistaan ja tämä raukka joutuu tyytymään kuiviin nappuloihin. höh. Ruoka ei maistunut yhtään, kupilla käytiin tarkastamassa sisältö ja täyskäännös pois. yök en syö. Aloimme jatkaa kuivaruokaa hieman naudan mahalla ja lihoilla ja johan alkoi ruoka maistua, tosin nappulat jäivät useimmin ruokakupin pohjalle ja lihat/maha katosivat kupista, röyh.
Ruokasäkki loppui pennun ollessa 11 kk ja vaihdoimme siinä sitten kertalaakista raakaruokaan ja alun ihmettelyn jälkeen ”häh, onks tää mulle???” ruoka alkoi maittaa, ensin toki piti kupin sisältö analysoida tarkasti ja sitten varovasti maistella ruoka-aine kerrallaan. Nykyään Mortti on kärsimättömin laumastamme, ruoan valmisteluun ei saisi käyttää yhtään ylimääräistä aikaa tai alkaa laulaminen, puolalaisherra jodlailee, vinkuu, viuraa ja steppaa kärsimättömästi edestakas jos ruoan annosteluun käytetään liikaa aikaa.
Kommentit