Barffaus meillä on ihan alkutekijöissään ja opettelemista on vielä edelleen paljon, iltaisin ja aamuisin varmaankin google meinaa jo kyllästyä minuun (kuten myös facebookin BARF-ryhmien jäsenet) kun tykitän tyhmiä kysymyksiä toisensa perään. Alffin kanssa oli jo nuoresta asti ongelmia ja paljon, kaikki ruoka tuli lävitse, milloin oltiin kuralla tai sitten massaa ei vaan kertakaikkiaan kertynyt, kutinoitakin oli jos ja jotakin. Kaikkea mahdollista testattiin ja koiraa tutkittiin, mitään järjellistä selitystä ei meidän pikkupojan ongelmiin löytynyt.
Otimme joku aika takaperin BARF-ruokavalion käyttöön ja aluksi senkin kanssa tuotti hankaluuksia, tosin tällä kertaa oli vatsa kovalla, mutta monen auttajan ja vinkin kautta amatööri-omistaja saatiin kokeilemaan kaikenlaista ja ruokavalio saatiin nyt kohdilleen, hieman tosin poika meinaa vieläkin nirsoilla ruokansa kanssa, mutta hiljaa hyvä tulee ja onhan se syömisen boikotoiminen nyt ymmärrettävää kun talossa asuva toinen koira on narttu ja on taas se aika vuodesta 😉
Totaali-kieltäytymistä poika ei ole kuitenkaan ihan vielä tehnyt kuten nappuloiden kanssa kävi heti.
Koirassa muutoksina olen huomannut (herra nyt 5-vuotias) lisääntyneen energian, voi hitsi mitä pentu-hepuleita poika saa iltaisin pihassa irti ollessaan, ja vanhan kamalan turkin alle on nyt ruvennut puskemaan uutta ja huomattavasti kiiltävämpää turkkia, raaputukset on loppuneet ja pikkuhiljaa lihotus-prosessikin on ruvennut tuottamaan tulosta, koira ei ole läheskään niin kamalan näköinen kun nappulaa syödessään, vielä on pitkä matka kuljettavana ja omistajalla paljon opittavaa mutta onhan tässä aikaa mennä yrityksen ja erehdyksen kautta koiran kanssa yhdessä.
Kommentit