Shetlanninlammaskoira Isla aloitti barffaamisen 9 kk iässä. Todella aktiivisena pentuna se kulutti hirveitä määriä, ja ruokamäärää piti jatkuvasti lisätä. Olin jo pidemmän aikaa miettinyt siirtyväni 50/50-ruokinnasta täysbarffiin, mutta pennun ikä ja oma kokemattomuuteni mietitytti. Mitä jos pentu ei saakkaan kaikkea tarvitsemaansa?
Tutkittuani asiaa tarkemmin totesin, ettei raakaruokinta olekkaan ydinfysiikkaa. Siirryin hyvillä mielin barffiin, ja pian myös löysin juuri omalle koiralleni sopivan ruokintatyylin.
Aluksi jouduin antamaan ruokaa 500g päivässä, kunnes vaihdoin liha-luusuhdetta erilaiseksi. Kun Isla sai enemmän lihaa, ruokamäärä puolitettiin ja koira voi selkeästi paremmin: se jaksoi treenata pidempiä aikoja ilman minkäänlaista väsymystä, joten saimme treeneistä entistä enemmän irti.
Suosittelen barffaamista kaikille koiranomistajille. Se ei ole niin hankalaa, mitä väitetään, ja koirakin takuulla tykkää! Seuraavan koirani kanssa en epäile, vaan aloitan raakaruokinnan pennusta asti.
Kommentit