Hula on helmikuussa 10 vuotta täyttävä whippetpoika. Se oli huonosyömäinen noin kolmeen ikävuoteen asti ja saikin sellaisia lisänimiä kuin Hyttynen ja Hämähäkki. Onneksi syöminen alkoi sujua vanhemmiten ja hämähäkkimäinen olemus jäi menneisyyteen.
Hulan ollessa junnuikäinen muistan juosseeni pää kolmantena jalkana marketista toiseen etsien Hulalle juuri sopivan koostumuksen omaavaa maksalaatikkoa. Hula ei voi sietää liian märkää ruokaa, kirsuhan siinä kastuu ja liian tahmainen ruoka on myös nounou. Tiedättehän sellainen, joka jää kitalakeen kiinni!
Hula on monin tavoin hyvin erikoinen ja persoonallinen koira, se vihaa sadetta ja hyppii ajotielle, koska sen mielestä jalkakäytävät ”lainehtivat” eikä se ole ollut elämässään kertaakaan vihainen.
Tämä liki kolmivuotiaaksi nirsoillut koira alkoi sittemmin syödä pontevasti ja tuli vihdoin miehen mittoihin. Jopa siinä määrin, ettei se sen jokaisesta ”vaatimuksesta” saanutkaan enää ”snäksiä tai pientä iltapalaa”.
Mutta Hulalle kehittyi stressimasu. Jos Hula sai ripulin, se oli hankala häädettävä. Se jäi ikäänkuin päälle ja Hula onkin joutunut syömään elämässään 3-4 Tylosiini-kuuria.
Pääasiallinen ruoka on meillä aina ollut kuivamuona ja merkkiä on aina vaihdeltu. Joku nappula ei nyt enää sopinutkaan, Hula sai ripulin – löysämahaisuus jäi päälle – ja epäilin myös imeytymisongelmia. Kakan määrä oli nimittäin suorastaan huikea ja sitä tuli varsinkin öiseen aikaan, pihalle mutta myös saunan lattialle!
Kokeilin vielä senior-nappulaa mutta en kovin pitkään jankannut tilannetta, koska lopputulos oli sama; lehmänläjiä. Siirryimme suosiolla naapurin vinkistä Muschin BARF-aterioiden pariin.
Musch BARFfilla Hulan masu asettui oikeastaan heti. Löysät ulostemassat jäivät pois, tilalle tuli tiukka sikari, joka oli oikeastaan enää pieni tumppi vain. Kolmilitraiset kakkapussit alkavat olla Hulan kohdalla melkoista liioittelua. Hula saa – kuten ennenkin – kaksi ateriaa päivässä. Toinen niistä on pienehkö aamiaislautanen ja pääateria tarjoillaan iltapäivällä lenkin jälkeen.
Teen yhä Muschin seuraksi vihannesriisipuuroa, ja sekoitan sekaan Hulalle myös vehnäleseitä. Kakka tulee aavistuksen liukkaammin ulos, eikä jumita! Riisiä aterialla on n. pari kauhallista ja loput on Muschin valtavasta valikoimasta olevia raakapakasteita. Ihan lempparia näyttäisi Hulalla olevan broileri, kana-aterian lappaminen lautaselle sai myös Hulan itkemään sydäntäsärkevästi. Voimme puhua jo korkeasta Ceestä.
Musch BARF -ruokkiminen on huomattavasti helpompaa kuin oletin. Lähtökohta oli jollain tapaa surullinen ja haasteellinen; ”miten sen masu nyt noin, apua, mitä teen” ja ensimmäisestä Musch-lautasesta lähtien Hula osoitti tyytyväisyytensä niin olemuksellaan kuin mahallaankin.
Pakastimeen piti järjestää tietenkin Hulalle oma hylly ja lasken pötköjä aina ostaessani; esim. ”näillä mennään 14 päivää”. Hula ei ihan koko pötköä/päivä syö, mutta loppupätkä jaetaan sitten muiden koirien kesken, saavat nekin hieman makunappia ruokaansa.
Sulatuksessa minulla on aina kaksi pötköä kerrallaan siten, että otan aamulla sulamaan yhden ja illalla yhden. Jotkut lihat sulavat verrattain kauan, näin varmistan, että toinen on jo sula toisen vielä sulaessa.
Ainoa MUSCH barffauksen haastavuus on oikeastaan sen saatavuudessa. Toivon todella, että Muschin markkinointitiimi tuuppaa Muschit pian lähikauppoihin. Tosin laaja valikoima asettanee erityistilavaatimuksia, mutta ainakin isommat marketit voisivat hyvin tarjota isompaakin tilaa Musch-raakaruokapakasteille. Hinnoittelu on ollut myös monessa kaupassa epäselvää, mutta se lienee enemmän kauppiaan vika kuin Muschin.
Meidän kohdalla masukurinat siis loppuivat ja saivat onnellisen käänteen. Raakaravinto on sopinut Hulalle erittäin hyvin, voisin jopa sanoa sen nuortuneen. Irtipidettäessä se on spiidaillut taas menemään – mitä se ei ole tehnyt pitkiin, pitkiin aikoihin – ja kotonakin se raahaa leluja mukanaan ja syö niistä täytteet! Ja koira on melkein 10! Hulalle ominaista hilseilyäkään ei ole enää ilmennyt.
Mikä onkaan mukavampaa kuin iloinen, hyvinvoiva koira – meillä voidaan hyvin, kiitos Musch BARFin!
Kommentit