Tässä on Roku. Rokulla on ystävääni lainatakseni ”vahva preesens”. Läsnäolo. Tila johon Roku saapuu ei jätä ketään kylmäksi ja niin kylmää huonetta ei olekkaan, jota Roku ei lämmittäisi. Roku on koiramaailman prätkäjätkä. Tukka pystyssä kohti huomista ja eilistä ei ihan oikeasti tarvitse enää tänään miettiä. Roku tykkää tytöistä, juoksemisesta ja auringosta. Aika simppeliä, mutta ei koiranelämän tarvitse muuta ollakkaan.
Ruoka Rokulle on aina maistunut. Ruoka on hyvää ja sitä on paljon. Se on simppeliä ja ”sitä itseään”. Se on barffia. Se on ”raakaa lihaa, verta ja suolenpätkiä” niinkui joku raju rokkilekenda sen hienosti varmaan muotoilisi. Ruoka on aitoa. Niin on Rokukin.
Kommentit