Vanhin shelttimme oli todella haluton syömään pienestä pitäen. Eri nappulamerkkejä kokeiltiin mutta tuloksena oli aina ruoka-aikaan toisessa päässä taloa tutiseva koira. Tassut myös märkivät ja olivat auki, ja allergiatestejä tehtiin ja otettiin koepalaa. Millekään ruoka-aineelle ei allergiaa löytynyt, hiekalle sen sijaan kyllä. Lopulta kyllästyin ruokaongelmaan, kai syömisen pitäisi olla koiralle iloinen asia! Päätin kokeilla barffausta. Sen jälkeen ei ole nokka noussut kupista ennenkuin se on tyhjä ja nuoltu kolmeen kertaan! Ja kas vain – tassutkin paranivat täysin eikä oireilu ole koskaan palannut. 🙂
Nuorempi shelttimme ei koskaan nirsoillut mitään mutta vaihtoi mukana barffaukseen. Vuoden verran sitten päätin laiskuuttani kokeilla, josko vaihtaisi takaisin nappulaan. Sheltin suolisto kaasuuntui ja koira oli kivulias. Mitkään lääkkeet ja hoidot eivät auttaneet. Päätin vaihtaa takaisin barffiin, koska oireilu oli alkanut hyvin pian nappulaan siirtymisen jälkeen. Kuinka ollakaan, koira tuli hetkessä kuntoon eikä ole sen jälkeen oireillut!
Enää en barffista luovu 🙂
Kommentit