luna.jpg

Lunan tarina

Luna on pian kaksi vuotta täyttävä seropi.Luna tuli minulle vuosi sitten Viipurista. Luna on ns. rescuekoira. Luna alkoi n. kuukauden kuluttua saapumisestaan saada kutinoita..joka muuttui melko pian aika inhottavaksi raapimiseksi ja kihnuttamiseksi. Luna sai useamman ulkoiloishäädön,mutta oireet eivät hävinneet. Minulle heräsi epäilys allergiasta. Tässä kohtaa Luna söi kortisonia ja antibioottia.Vaihdoimme napuja, mutta sekään ei tuonut helpotusta.Sitten luin jostain barffaamisesta. Asia kiinnosti,mutta hieman pelästyin kun luulin sen olevan jotain ydinfysiikkaa.Asia jäi kuitenkin mieleeni hautumaan. Lunalla oireet vaan pahenivat.Korvat punoittivat,koira kutisi kauttaaltaan ja jätökset olivat ruikulia ja haisivat.Rahaa paloi eläinlääkärillä.Eläinlääkäri ehdotti dieettiruokaa ja testiä. Pelkkä koiranruoka maksoi suunnilleen satasen säkki. Pohdimme avopuolisoni kanssa vaihtoehtoja.Barf nousi taas esiin.Päätin kokeilla kun oli kuullut vain hyvää. Marssin kotipaikkallamme sijaitsevalle barf-kaupalle ja kerroin tarinani. Sain apua ja ohjeet eliminaatiodieetin aloittamiseksi.Lunalla aloitettiin kanalla.Oireet eivät helpottaneet ja vaihdoimme lihan eksoottisempaan. Ja avot! 🙂 Oireet loppuivat! oikein odotin jo kauhula koska kihnutus taas alkaa ja ei mitään ei MITÄÄN! Ihanaa! Näin jäi lääkekuurit ja pakastin täyttyi pikkuhiljaa myös muista lihoista.Tällä hetkellä Luna voi syödä kaikkea muuta paitsi kanaa ja nautaa. Suosimme mixejä niiden helppouden takia.Luita menee myös paljon.Luna saa silloin tällöin vitamiinikuurin,merilevää,kalkkia ja lohiöljyä.Turkkia monet ovat kehuneet pehmeäksi ja kiiltäväksi.Koira ei haise ja tuhnuttele ja jätökset ovat myös pieniä.Koira on tyytyväisen oloinen ja pirteä. Kiitos tästä!

Kommentit